Lastensuojelu on hyvinvointialueen (Helsingissä kaupungin) palvelu, joka tukee lasta ja perhettä silloin, kun lapsen kasvuolosuhteet eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään. Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa, joka on huolissaan lapsesta, ja myös perhe itse. Useimmiten lastensuojelu on tukea kotiin: lapsi asuu edelleen kotonaan.
| Lyhyesti | |
|---|---|
| Kuka voi ottaa yhteyttä | Kuka tahansa huolestunut, myös lapsi ja vanhempi itse |
| Hinta asiakkaalle | Maksuton |
| Arvioinnin aikaraja | Alkaa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä, valmis kolmessa kuukaudessa |
| Kiireellinen vaara | Soita 112 |
Mitä lastensuojelu on?
Lastensuojelu auttaa perhettä ensin tukitoimilla, jotka kuuluvat avohuoltoon: perhetyö, tukihenkilö, ryhmätoiminta ja perheen kuntoutus. Lastensuojelulain mukaan sijoitus kodin ulkopuolelle tulee kyseeseen vasta, kun tällaiset toimet eivät ole sopivia tai riittäviä. Helsingin kaupungin kuvaus on sama: valtaosa työstä on avohuoltoa, jossa lapsi asuu kotona.
Lastensuojelun tavoite on lapsen etu. Vanhempaa ei tarvitse pelätä: yhteydenotto voi päättyä siihen, että perhe saa neuvoja tai ohjauksen toiseen palveluun, esimerkiksi perheneuvolaan.
Kuka voi tehdä lastensuojeluilmoituksen, myös nimettömänä?
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa. Lastensuojelulain 25 §:n mukaan terveydenhuollon, sosiaalihuollon, opetuksen, varhaiskasvatuksen, poliisin, pelastustoimen, seurakunnan ja Kelan työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä, kun he saavat tehtävässään tietää lapsesta, jonka tilanne voi vaatia lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Muu henkilö saa ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä.
Nimettömänä ilmoittaminen onnistuu monella alueella. Helsingin kaupunki, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Varha kertovat omilla sivuillaan, että ilmoituksen voi tehdä nimettömänä. Pohteen sivu ei ota asiaan kantaa, joten sen kohdalla kannattaa kysyä puhelimitse.
| Alue | Näin ilmoitus tehdään | Lähde |
|---|---|---|
| Helsinki | Maisa-verkkolomake ilman kirjautumista, nimettömänä tai nimellä | hel.fi |
| Länsi-Uusimaa (Espoo, Kirkkonummi ym.) | Sähköinen lastensuojeluilmoitus tai puhelin, nimettömänä tarvittaessa | luvn.fi |
| Varsinais-Suomi (Turku ym.) | Verkkolomake, nimettömänä myös | varha.fi |
| Pohjois-Pohjanmaa (Oulu ym.) | Verkkolomake ensisijaisesti, paperilomake tarvittaessa | suomi.fi |
Kahden suurimman kaupungin ohjeet ovat omilla sivuillaan: Helsingin lastensuojelu ja Espoon lastensuojelu. Jos asia ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään, katso lastensuojelun päivystyksen vaiheet.
Ennen syntymää voi tehdä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tarvitsee tukea heti syntymän jälkeen. Se kuuluu laissa terveydenhuollon ja muiden ilmoitusvelvollisten tehtäviin, ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella siihen on oma sähköinen lomake.
Mitä ilmoituksen jälkeen tapahtuu?
Kun lastensuojeluasia tulee vireille, sosiaalityöntekijä arvioi ensin heti, onko lapsella kiireellinen lastensuojelun tarve. Sen jälkeen tehdään palvelutarpeen arviointi. Arvio on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja saatettava loppuun kolmen kuukauden kuluessa. Arvioinnissa sosiaalityöntekijä keskustelee perheen kanssa ja voi olla yhteydessä esimerkiksi päiväkotiin, kouluun tai neuvolaan.
Arvioinnin tulos voi olla kolmenlainen. Perhe voi saada neuvontaa tai ohjauksen muuhun palveluun, perheestä voi tulla lastensuojelun asiakas, tai asia päättyy ilman jatkotoimia.
Milloin lastensuojelun asiakkuus alkaa?
Asiakkuus alkaa, kun sosiaalityöntekijä toteaa arvioinnin perusteella, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantavat tai eivät turvaa hänen terveyttään tai kehitystään, tai lapsi vaarantaa oman terveytensä ja kehityksensä käytöksellään, ja lapsi tarvitsee lastensuojelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia. Asiakkuuden alkamisesta ilmoitetaan huoltajalle ja lapselle.
Asiakkuudessa tehdään asiakassuunnitelma, johon kirjataan tuen tavoitteet. Avohuollon tukitoimia ovat esimerkiksi perhetyö, tukihenkilö ja ryhmätoiminta. Kaikki lastensuojelun palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia: asiakasmaksulaki luettelee lastensuojelulain mukaisen lasten ja nuorten huollon maksuttomiin sosiaalipalveluihin.
Milloin lapsi otetaan huostaan ja mitkä ovat sijaishuollon tavoitteet?
Kun lapsi on välittömässä vaarassa, hänet voidaan sijoittaa kiireellisesti enintään 30 päiväksi viranhaltijan päätöksellä. Huostaanotto on lastensuojelun viimeinen keino. Lapsi on otettava huostaan, jos puutteet hoidossa tai kasvuolosuhteissa uhkaavat vakavasti vaarantaa hänen terveytensä tai kehityksensä, tai jos hän vaarantaa vakavasti omaa terveyttään tai kehitystään päihteillä, rikollisella teolla tai vastaavalla käytöksellä. Lisäksi avohuollon toimien täytyy olla sopimattomia tai riittämättömiä, ja sijaishuollon täytyy olla lapsen edun mukaista.
Sijaishuolto tarkoittaa lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Se voi olla perhehoitoa, laitoshuoltoa tai muuta lapsen tarpeiden mukaista hoitoa. Sijaishuoltopaikkaa valittaessa huomioidaan huostaanoton syyt, lapsen tarpeet, sisarussuhteet ja muut läheiset ihmissuhteet sekä hoidon jatkuvuus. Laitoshuoltoa järjestetään vain, jos perhehoito tai muu tuki ei riitä lapsen edun mukaiseen hoitoon. Huostaanotto päättyy viimeistään, kun lapsi täyttää 18 vuotta.
Mitä rajoitustoimenpiteet ovat?
Sijaishuollossa lapsen oikeuksia voidaan rajoittaa vain laissa säädetyillä keinoilla. Yhteydenpitoa voidaan rajoittaa kaikissa sijoituksissa. Laitoshuollossa käytössä voivat olla lisäksi aineiden ja esineiden haltuunotto, henkilöntarkastus, kiinnipitäminen, liikkumisvapauden rajoittaminen, eristäminen ja 12 vuotta täyttäneen lapsen erityinen huolenpito.
Rajoituksen käyttöön on tiukat ehdot. Sen täytyy olla lapsen edun mukainen ja oikeasuhtainen, ja sen on oltava välttämätön lapsen tai muiden terveyden vakavan vaarantumisen, ruumiillisen koskemattomuuden turvaamisen tai merkittävän omaisuusvahingon ehkäisemisen vuoksi. Lievemmät keinot on käytettävä ensin. Rajoitusta ei saa käyttää rangaistuksena.
Mitä jälkihuolto on?
Kun sijaishuolto päättyy, hyvinvointialueen on järjestettävä nuorelle jälkihuolto. Helsingin kaupungin mukaan se kestää viisi vuotta siitä, kun nuori oli viimeksi lastensuojelun asiakkaana. Jälkihuolto auttaa asumisessa, koulutuksessa ja itsenäistymisessä. Se on järjestettävä myös silloin, kun avohuollon tukitoimena tehty sijoitus on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään puoli vuotta.
Mihin voi valittaa lastensuojelusta?
Valituskeino riippuu siitä, mistä olet tyytymätön.
- Jos tyytymättömyys koskee kohtelua tai palvelun laatua, tee muistutus yksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Vastaus annetaan kirjallisesti, eikä siihen voi hakea muutosta valittamalla. Muistutus ei estä kantelua tai valitusta.
- Neuvoa ja apua muistutuksen tekemiseen antaa sosiaaliasiamies.
- Jos kyse on viranhaltijan päätöksestä esimerkiksi kiireellisestä sijoituksesta, huostaanotosta, yhteydenpidon rajoittamisesta tai aineiden haltuunotosta, huoltaja ja 12 vuotta täyttänyt lapsi voivat hakea muutosta hallinto-oikeudelta.
- Kantelu tehdään sosiaalihuoltoa valvovalle viranomaiselle, ja siihen sovelletaan hallintolain säännöksiä hallintokantelusta.
Lastensuojelu muilla kielillä
Lastensuojelu on englanniksi child welfare. Lastensuojelu.info esittelee perheiden palveluja ja lastensuojelua 11 kielellä, erityisesti maahanmuuttajataustaisille perheille.
Lähteet
Lastensuojelulaki 417/2007 (Finlex): 25–27 §, 38 §, 40 §, 49–50 §, 61 a §, 62–72 §, 75 §, 89–90 §. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000, 23–24 §. Asiakasmaksulaki 734/1992, 6 §. Helsingin kaupunki: Mitä lastensuojelu on, Lastensuojeluilmoitus. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Varha, Pohde ja lastensuojelu.info.