Turvakoti: kenelle, miten sinne pääsee ja mitä siellä tapahtuu

Kenelle turvakoti on tarkoitettu?

Turvakoti on tarkoitettu kaikille, jotka kokevat väkivaltaa tai sen uhkaa perhe- tai lähisuhteissaan. Ikä ja sukupuoli eivät ratkaise. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, vanhempi tai aikuinen lapsi. Apua saa myös lapsiperheille: turvakotiin voi tulla yksin tai lasten kanssa, ja lapset kohdataan ja kuullaan omina asiakkainaan. Jos väkivaltaa kokee alaikäisenä, tapaus ohjataan lastensuojeluun, ja lapsi tai nuori voi soittaa myös Lasten ja nuorten puhelimeen 116 111.

Turvakoti ei ole vain lapsiperheiden paikka. Nettiturvakodin mukaan turvakodit palvelevat naisia, miehiä ja heidän lapsiaan, ja sukupuolella ei ole merkitystä: myös miehet voivat hakea turvakotiin.

Mikä lasketaan väkivallaksi?

Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista tai taloudellista. Henkinen väkivalta, esimerkiksi alistaminen, eristäminen ja uhkailu, on yleinen syy hakea turvakotiin, ja se voi jatkua vuosia ennen kuin apua haetaan. Tarpeeksi riittää, että pelkäät omasta turvallisuudestasi. Väkivallan ei tarvitse olla jo tapahtunut: henkilökunta voi keskustella kanssasi ja tehdä turvasuunnitelman siltä varalta, että tilanne kotona kärjistyy.

Miten turvakotiin pääsee?

Eteneminen on yleensä seuraava.

1. Soita ensin. Soita lähimpään turvakotiin ennen kuin lähdet. Saat ohjeet tulemiseen ja tiedät, onko tilaa. Jos et tiedä numeroa, soita Nollalinjalle, joka voi ohjata sinut turvakotiin. Turvakotien yhteystiedot löytyvät myös Nettiturvakodista.
2. Kerro tilanteesi niin tarkasti kuin haluat. Voit tulla nimettömänä, jos se on tarpeen.
3. Mene turvakotiin. Turvakodit muodostavat verkoston: jos lähin on täynnä, sinut ohjataan toiseen, jossa on tilaa. Myös viranomainen, sosiaalipalvelu tai terveydenhuolto voi ohjata sinut turvakotiin.
4. Selvitä jatko yhdessä. Ensimmäinen viikko on lepoa ja rauhoittumista. Sen jälkeen suunnitellaan, miten asuminen ja arki järjestyvät.

Turvakotien lähimmät vaihtoehdot ja alueiden palvelut löytyvät sivulta ensi- ja turvakodit.

Mitä turvakotiin otetaan mukaan?

Ota mukaan, jos mahdollista, henkilökohtaiset tavarat kuten lompakko, vaatteet ja lääkkeet. Lapsi voi ottaa mukaan lohtuesineen, esimerkiksi pehmolelun. Turvakoti tarjoaa ruoan, liinavaatteet ja perushygieniatarvikkeet, ja jokaisella on oma huone. Jos mukaan ei ehdi ottaa mitään, turvakotiin voi tulla silti.

Kauanko turvakodissa saa olla?

Turvakoti on tilapäinen ratkaisu, ja kesto vaihtelee. Etelä-Karjalan hyvinvointialue kertoo tyypillisen jakson olevan kolmesta neljään viikkoa, ja ensimmäinen viikko on lepoa ja toipumista. Jos kotiin paluu ei ole turvallista, turvakoti auttaa asunnon etsimisessä ja järjestää tarvittaessa siirron toiseen turvakotiin. Samalla henkilökunta rohkaisee ottamaan yhteyttä esimerkiksi Kelaan ja muihin palveluihin.

Mihin soitat, kun et ole varma?

Valitse ensimmäinen puhelu tilanteen mukaan.

Nollalinja on maksuton ja päivystää joka päivä ympäri vuorokauden suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Puhelu ei näy puhelinlaskussa, eikä Nollalinja näe soittajan numeroa. Maksuton tulkkaus on käytettävissä arabiaksi, darin kielellä, espanjaksi, farsiksi, somaliksi, soranin kielellä, thaiksi, ukrainaksi ja venäjäksi. Nollalinjan chat on auki maanantaista keskiviikkoon klo 9–15 ja torstaista perjantaihin klo 14–20.

Mitä turvakodissa tapahtuu?

Turvakodissa on henkilökuntaa paikalla ympäri vuorokauden. Ensimmäisellä viikolla keskitytään lepoon ja toipumiseen. Henkilökunta auttaa tekemään turvasuunnitelman siltä varalta, että tilanne kärjistyy. Sen jälkeen siirrytään käytännön asioihin: asunnon etsimiseen ja yhteydenottoihin viranomaisiin ja palveluihin, kuten Kelaan. Jos kotiin ei ole turvallista palata, turvakoti auttaa uuden asunnon löytämisessä. Lapset kohdataan ja kuullaan omina asiakkainaan.

Entä jos olen itse käyttänyt väkivaltaa?

Apua on myös väkivaltaa käyttäneille. Nettiturvakoti auttaa väkivallan kaikkia osapuolia, ja Ensi- ja turvakotien liitto tarjoaa testin, jolla voi selvittää, onko itse käyttäytynyt väkivaltaisesti. Turvakotipaikka itsessään on tarkoitettu väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille.

Miten läheinen tai ammattilainen voi auttaa?

Jos huolehdit läheisestäsi, voit soittaa Nollalinjalle: palvelu on tarkoitettu myös väkivaltaa kokeneiden läheisille ja ammattilaisille, jotka tarvitsevat neuvoja työhönsä. Turvakodit antavat konsultaatiota myös muille ammattilaisille. Tärkeintä on, että väkivaltaa kokenut saa puhua turvallisessa paikassa ilman painostusta. Ensimmäinen askel pois väkivaltaisesta tilanteesta on usein se, että kertoo asiasta luotettavalle ihmiselle, ystävälle, sukulaiselle tai ammattilaiselle. Syyllinen ei ole väkivaltaa kokenut, vaikka häpeä on yleistä.

Kuka maksaa turvakotijakson?

Asiakkaalle turvakoti on maksuton. Valtion korvaus turvakotipalvelujen tuottamisesta maksetaan palveluntuottajille THL:n kautta: THL ottaa vastaan ja arvioi korvaushakemukset ja tekee turvakotikohtaiset päätökset.

Voiko tekijä löytää turvakodin?

Turvakoti on turvallinen paikka, johon ulkopuolisia ei päästetä. Turvakotien osoitteita ei kerrota julkisesti, eikä tämä sivu julkaise niitä. Sinun ei tarvitse kertoa väkivallan tekijälle, missä olet.

Kuka turvakodit ylläpitää?

Turvakoteja ylläpitävät Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset, joilla on 19 turvakotia, sekä hyvinvointialueet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL vastaa turvakotipalvelujen järjestämisestä ja koordinoi verkostoa. Paikkoja on rajallisesti, ja siksi soittaminen etukäteen on tärkeää. Turvakodit palvelevat kaikkia asuinpaikasta riippumatta, joten voit soittaa myös toisen alueen turvakotiin. Lisää kriisinumeroita on sivulla kriisipuhelin, ja jos olet joutunut rikoksen uhriksi, katso Rikosuhripäivystys.