Ruokajakelu on järjestön, yhdistyksen tai seurakunnan säännöllinen ruoanjako, jossa ruoka annetaan ilmaiseksi tai nimellistä korvausta vastaan. Ehdot päättää jakaja: joissakin tarvitaan seteli, joissakin ajanvaraus ja joissakin riittää, että tulet paikalle.
- Hinta
- Ilmaista tai nimellinen maksu
- Kolme tapaa
- Seteli, ajanvaraus, avoin jono
- Ota mukaan
- Oma kassi
- Ajat
- ruoka-apu.fi tai jakajan sivu
Millaisia ruokajakeluja on?
Ruokajakelu toimii Suomessa kolmella tavalla, ja tapa vaihtelee jakajan mukaan. Ensimmäinen on seteli: seurakunnan diakoniatyöntekijä arvioi tilanteesi ja kirjoittaa ruokasetelin, kuten Jyväskylän Ruoka-apu Lyydiassa, jossa kassi annetaan joka toinen viikko. Toinen on ajanvaraus: esimerkiksi Espoon Manna-Apu ottaa varaukset puhelimella arkisin klo 9–10.30 ja jakaa ruokaa maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Kolmas on avoin jono: Jyväskylän Sataman Leivässä jonotusnumerot arvotaan paikalla olevien kesken eikä seteliä tarvita.
Mitä ruokajakelussa jaetaan?
Jaettu ruoka on useimmiten lahjoitettua tai ylijäämäruokaa kaupoista ja leipomoista. Työttömien Keskusjärjestön mukaan suurin osa on leipää ja viljatuotteita, joillakin alueilla myös lihaa, maitotuotteita, vihanneksia ja koulujen ylijäämäruokaa. Sisältö voi vaihdella viikosta toiseen, ja jaettavaa on arviolta 750 000 kiloa vuodessa jäsenyhdistysten kautta. Joissain paikoissa jakoa ei ole lainkaan.
Joissain jaoissa ruoka on valmiiksi pakattu kassiin, ja toisissa se valitaan itse. Helsingin Myllypurossa saajat valitsivat omat tuotteensa, ja oven vieressä oli laatikko, johon ei-toivotun tuotteen sai jättää toisten otettavaksi. Tampereen Nauha ry pakkaa noin 180 kassia jakokertaa kohti ja ottaa tilaukset etukäteen. Lapin Punaisen Ristin jaoissa leipää on runsaasti, sitä annetaan erikseen ja useita leipiä saa ottaa.
Miten jakelu sujuu paikan päällä?
Jakelun kulku riippuu paikasta. Joillakin jakopaikoilla tehdään ensin jonotusnumerot: Sataman Leivässä numerot arvotaan paikalla olevien kesken ja sen jälkeen vuorot etenevät numerojärjestyksessä. Paikalla voi olla myös sosiaalityöntekijä, jolta saa neuvoja palveluiden hakemiseen: Helsingin kaupungin ruoka-avun etsivä työ kulkee jakopisteillä juuri tätä varten. Helsingin jaoista kerrotaan sivulla ruoka-apu Helsingissä.
Jos et pääse jakoajaksi paikalle, kerro se jakajalle tai diakoniatyöntekijälle. Joskus apu voidaan antaa toisessa muodossa, kuten ruokakaupan lahjakorttina, jolloin ruokaa ei tarvitse hakea tiettynä hetkenä.
Kuka voi tulla ruokajakeluun?
Yleistä ehtoa ei ole. Ruokavirasto kuvaa ruoka-avun saajiksi ruoka-apua tarvitsevia, ja yksittäisistä saajista ei tarvitse pitää kirjaa. Punaisen Ristin ruoka-apu on avointa kaikille, mutta esimerkiksi Pelastakaa Lasten kortti on tarkoitettu lapsiperheille. Kysy ehdot jakajalta.
Mitä ottaa mukaan ja mitä kysyä?
- oma kassi tai laukku
- tieto siitä, tarvitaanko seteli tai ajanvaraus
- kysymys siitä, saako ruoan koko kotitaloudelle
- allergiatiedot: jakajan pitää antaa tieto allergeeneista kirjallisesti tai kertoa se pyydettäessä
Ruokaviraston sääntöjen mukaan jakajan on pidettävä kylmä- ja lämpöketju kunnossa, ja lämmin ruoka pidetään vähintään 60 asteessa. Sama koskee seurakuntia, järjestöjä ja yhdistyksiä.
Mistä löydän lähimmän ruokajakelun?
Ruoka-apu.fi kokoaa jaot kunnittain, eikä hakijan tarvitse rekisteröityä. Voit rajata jaot ilmaisiin, mukaan otettaviin tai kotiinkuljetettaviin. Ruokapankin ja jakelun ero on kuvattu sivulla ruokapankki, ja valtakunnallinen reitti sivulla ruoka-apu.
Usein kysyttyä
Saako diakoniasta ruoka-apua ilman kirkon jäsenyyttä?
Usein saa: esimerkiksi Jyväskylässä ja Oulussa apu ei edellytä kirkon jäsenyyttä. Käytännöt vaihtelevat seurakunnittain, joten kysy diakoniatyöntekijältä.
Pitääkö jakoon ilmoittautua etukäteen?
Se riippuu jakajasta. Espoon Manna-Apu ottaa varaukset puhelimella, Jyväskylän Lyydia vaatii ruokasetelin ja Sataman Leipään riittää paikalle tulo. Kysy puhelimessa tai katso jakajan sivu.