EU:n ruoka-apu on nykyisin ESR+-rahoitteista aineellista apua: vähävaraisille, ensisijaisesti työttömille, jaetaan maksukortteja ruokaan ja perustuotteisiin.
- Nimi
- Aineellinen apu (ESR+)
- Muoto
- Maksukortti ruokaan ja perustuotteisiin
- Kortin arvo
- Ennalta määrätty summa, ei rahaa käteen
- Ensisijainen kohderyhmä
- Työttömät vähävaraiset ja heidän kotitalouteensa kuuluvat
- Voimassaolo
- 2 kuukautta
- Jakaja
- Hanketoteuttajat, ei Ruokavirasto
EU:n ruoka-apu on nykyisin nimeltään aineellinen apu, ja sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR+. Apu annetaan vähävaraisille maksukorttina, jolla maksetaan päivittäistavarakaupassa välttämättömiä elintarvikkeita ja perustuotteita. Perustuotteita ovat esimerkiksi hygieniatuotteet, kuten vaipat, pesuaineet ja pehmopaperit.
Kuka saa EU:n ruoka-apua?
Ensisijainen kohderyhmä ovat työttömät vähävaraiset ja heidän kotitalouteensa kuuluvat henkilöt. Ruoka-apu.fi mainitsee kohderyhmänä myös työelämän ulkopuolella olevat. Ruokaviraston ohjeen mukaan ketään avuntarpeessa olevaa ei käännytetä pois, eli kortti ei rajaudu pelkästään työttömiin.
Käytännössä ehdot ovat kevyet:
- Avunsaajalta ei kysytä henkilötietoja, TE-toimiston todistusta eikä tuloselvitystä.
- Avun antava taho ei voi vaatia jäsenyyttä omassa organisaatiossaan.
- Avunsaaja saa pysyä nimettömänä.
- Kortin saaja voi kieltäytyä mukana tulevasta neuvonnasta ja saa silti kortin.
Tilanteesi voidaan kuitenkin kysyä kasvotusten ennen kortin antamista, jotta apu kohdentuu oikein.
Miten kortti toimii?
Kortin arvo on kiinteä ja merkitty korttiin. Sillä voi maksaa useammassa erässä kortin voimassaoloaikana, kunnes arvo on käytetty. Voimassaoloaika on kaksi kuukautta, koska kortti on tarkoitettu akuuttiin tarpeeseen; viimeinen voimassaolokuukausi on merkitty kortin kääntöpuolelle. Käyttämättä jäänyt saldo nollautuu.
Kortti toimii kuten tuoterajattu lahjakortti. Sillä ei voi ostaa tupakka-, alkoholi- tai veikkaustuotteita eikä lahjakortteja, eikä sitä voi vaihtaa rahaksi. Sen voi käyttää korttitoimittajan omissa päivittäistavarakaupoissa myös itsepalvelukassoilla. Kortti on henkilökohtainen, eikä sen antaminen eteenpäin ole sallittua.
Jos jaossa on useamman korttitoimittajan kortteja, avunsaajan tulee saada valita haluamansa kortti. Jos juuri sen toimittajan kortit ovat loppu, jakaja voi pyytää odottamaan uutta erää.
Vaikuttaako kortti Kelan etuuksiin?
Kortteja annettaessa on otettava huomioon Kelan ohje vähäisistä avustuksista. Kelan ohjeessa on kuukausikohtainen raja yksin asuvalle ja perheelle, ja Kela huomioi tulona vain rajan ylittävän osuuden. Yksi kortti jää yleensä rajan alle, mutta useampi kortti samassa kuussa voi ylittää sen; tarkista raja Kelan ajantasaisesta ohjeesta.
Mistä kysyä EU-korttia?
Ruokavirasto ei jaa kortteja suoraan avunsaajille. Kortit jakavat valitut hanketoteuttajat, joita voivat olla järjestöt, seurakunnat, kunnat ja hyvinvointialueet. Ruoka-apu.fi:n luettelossa toteuttajia ovat esimerkiksi Suomen Punainen Risti, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö, Suomen Helluntaikirkko, Kirkkopalvelut ja Lahden Diakoniasäätiö. Jokainen hanke päättää itse, kuinka usein kortteja jaetaan, ja tiedot löytyvät toteuttajan omilta sivuilta. Luettelo muuttuu, joten tarkista nykyiset toteuttajat ruoka-apu.fi:n aineellisen avun sivulta.
Jos löydät sopivan hankkeen, noudata sen ohjetta. Jos et löydä, kysy oman seurakuntasi diakoniatyöntekijältä tai kunnan sosiaalipalveluista. Ruokavirasto vastaa yleisiin kysymyksiin osoitteessa aineellinen.apu@ruokavirasto.fi.
Jos kortteja ei ole tai ruokaa tarvitaan heti
Aineellinen apu ei ole osa sosiaaliturvaa. Jos kortit loppuvat kesken, avunsaajaa pyydetään odottamaan uutta erää tai hakemaan apua muualta. Siksi kannattaa katsoa rinnalle ruoka-avun vaiheet ja vertailla jakajia sivulla seurakunnat ja järjestöt.
Usein kysyttyä
Mistä EU:n ruoka-apukortti haetaan?
Ruokavirasto ei jaa kortteja suoraan avunsaajille. Kortteja jakavat valitut hanketoteuttajat, ja tiedot käynnissä olevista hankkeista löytyvät kunkin toteuttajan omilta sivuilta. Ruoka-apu.fi kokoaa toteuttajien luettelon.