Voiko omaishoitaja asua muualla kuin hoidettava?

Käytännössä hoitaja asuu yleensä samassa taloudessa hoidettavan kanssa, sillä esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue Hyvaks pitää sitä lähtökohtana. Laissa vaatimusta yhteisestä osoitteesta ei ole, mutta hoidon on oltava sitovaa, ja sen arvioi alue kotikäynnillä.

Voiko omaishoidon tuen saada, vaikka hoito ei ole päivittäistä?

Harvoin. Alueet, kuten Keusote ja Päijät-Hämeen hyvinvointialue, edellyttävät, että hoito on päivittäistä ja sitovaa. Epäselvässä tilanteessa kysy aluetta ennen hakemusta.

Omaishoidon tuen kriteerit: kuka voi saada tukea

Omaishoidon tukea voi saada, kun kuusi laissa säädettyä edellytystä täyttyvät ja hoito on päivittäistä ja sitovaa. Hyvinvointialue tai Helsingissä kaupunki harkitsee edellytykset hakemuksen, lääkärintodistuksen ja kotikäynnin perusteella. Tuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen, joten ehtojen täyttyminen ei yksin takaa myönteistä päätöstä.

Mitkä ovat omaishoidon tuen edellytykset?

Laki omaishoidon tuesta (3 §) luettelee edellytykset, ja tuen voi myöntää, kun kaikki täyttyvät:

Hoidettava tarvitsee kotona hoitoa tai huolenpitoa alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi.
Omainen tai läheinen on valmis vastaamaan hoidosta tarpeellisten palvelujen turvin.
Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat tehtävän vaatimuksia.
Omaishoito yhdessä muiden palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää.
Koti sopii hoidon antamiseen.
Tuen myöntäminen on hoidettavan edun mukaista.

Kuka ei voi toimia omaishoitajana?

Keski-Suomen hyvinvointialue Hyvaks kuvaa ehdot niin, että omaishoitajan on oltava hoidettavan omainen tai läheinen, täysi-ikäinen ja päävastuussa hoidosta. Sivun mukaan niin sanottu vieras hoitaja ei voi olla omaishoitaja. Esteenä voivat olla myös riittämätön fyysinen tai psyykkinen toimintakyky ja päihdeongelma, kuten Päijät-Hämeen hyvinvointialue kuvaa, tai se, ettei hoidettava itse hyväksy hoitajaa. Pohteella tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu laitoksessa tai jos avuntarve on vain kodinhoidollista.

Miten hoidon sitovuus arvioidaan?

Sitovuus tarkoittaa, kuinka paljon hoito rajoittaa hoitajan omaa elämää. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote edellyttää, että sitovuus on päivittäistä ja että hoito kohdistuu henkilökohtaisiin hoivan, hoidon ja huolenpidon tarpeisiin. Arvio tehdään kotikäynnillä, jossa katsotaan hoidon tarve, muiden palvelujen tarve ja kodin sopivuus. Sitovuus vaikuttaa myös palkkioon, jonka suuruus on selitetty sivulla omaishoitajan palkkio ja määrä.

Mitä alueet lisäävät lakiin?

Jokainen hyvinvointialue hyväksyy omat myöntämisperusteensa lain tulkinnaksi. Siksi samassa tilanteessa olevat voivat saada eri päätöksen eri alueilla. Pohteella alle 18-vuotiaan hoidossa kriteerit ovat tiukemmat, ja tilapäinen toimintakyvyn lasku, kuten leikkauksesta toipuminen, ei riitä. Lue siis oman alueesi myöntämisperusteet lakitekstin rinnalle.

Mitä päätöksessä tarkistetaan vielä?

Myönteinen päätös ei ole yksi kyllä tai ei: hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan hoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö sekä muut palvelut, joita hoidettava tarvitsee. Hyvinvointialueen on lain mukaan tarvittaessa järjestettävä hoitajalle myös valmennusta, hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hoitotehtävää tukevia palveluja. Pohteella yhteishuoltajuudessa tarvitaan molempien vanhempien suostumus, kun hoidettava on lapsi. Päijät-Hämeessä ennen päätöstä tehdään laaja palvelutarpeen arviointi ja toimintakykymittaukset.

Mikä on seuraava askel?

Jos hoitosi on päivittäistä ja sitovaa ja ehdot täyttyvät, siirry kohtaan omaishoidon tuen hakeminen.
Jos hoito on lyhytaikaista tai hoidettava asuu laitoksessa, kysy alueen muista sosiaalipalveluista.
Jos mietit Kelan tukia, katso Kela ja omaishoidon tuki.