MIELI Kriisipuhelimeen haetaan vapaaehtoiseksi mieli.fi-sivuston lomakkeella; koulutus annetaan ennen tehtävää eikä alan taustaa vaadita.
MIELI Kriisipuhelimeen vastaa noin 700 ihmistä: kriisityön ammattilaisia, valittuja ja koulutettuja vapaaehtoisia sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Vapaaehtoiset ja opiskelijat työskentelevät ammattilaisten tuella, ja puheluihin vastataan noin 30 päivystyspisteessä eri puolilla Suomea. Tällä sivulla kerrotaan, mitä vapaaehtoisena toimiminen on ja miten siihen haetaan.
Mitä kriisipuhelinvapaaehtoinen tekee?
Päivystäjä vastaa puheluihin, joissa soittaja on kriisissä: elämä on juuri muuttunut, olo on paha, on kokenut järkyttävän tapahtuman tai on huolissaan läheisestä. Keskustelu on kertaluonteista tukea, ei hoitoa, ja soittaja voi pysyä nimettömänä. Päivystäjä kuuntelee, auttaa jäsentämään tilannetta ja ohjaa tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Linjaa käytetään paljon: tuoreimman MIELIn tilaston mukaan vastattiin 111 373 puheluun, ja soittoyrityksiä oli 318 219, koska moni soitti uudelleen linjan ollessa varattu.
Keitä soittajat ovat?
MIELIn mukaan linja on tarkoitettu ihmisille, joiden elämä on äskettäin muuttunut ja joilla on paha olla, jotka ovat kokeneet järkyttävän tapahtuman, jotka eivät jaksa yksin pelkoa, huolta tai surua, joilla on itsemurha-ajatuksia tai jotka ovat huolissaan läheisestä. Soittaja voi pysyä nimettömänä, ja keskustelu on luottamuksellinen. Päivystäjä kohtaa siis monenlaisia tilanteita samana iltana, ja siksi koulutus ja ammattilaisten tuki ovat tärkeä osa tehtävää. Linja on auki joka päivä ympäri vuorokauden, joten vuoroja on eri aikoina.
Mitä päivystäjä ei tee?
Kriisipuhelin ei ole hoitoa eikä terapiaa. Pidempää tukea haetaan soittajan kotikunnan palveluista. Välittömässä hengenvaarassa soittajaa neuvotaan soittamaan 112. Päivystäjä ei siis ratkaise soittajan kaikkia ongelmia, vaan on läsnä sillä hetkellä ja auttaa löytämään seuraavan askeleen. Se voi olla raskasta, mutta ammattilaisten tuki on osa työtä.
Kuka sopii päivystäjäksi?
MIELIn mukaan vakaa elämäntilanne ja halu auttaa riittävät. Erityisosaamista tai aiempaa kokemusta ei vaadita. Tehtävä on kuormittava, joten vapaaehtoisen oma elämäntilanne vaikuttaa siihen, onko hetki oikea. Jos olet itse juuri kokenut vakavan menetyksen tai kriisin, hae ensin itse apua sivulta kriisipuhelin ja harkitse vapaaehtoisuutta myöhemmin.
Miten haen?
Haku etenee MIELIn sivujen mukaan näin.
- Tutustu vapaaehtoistoimintaan mieli.fi-sivuston osiossa Tule vapaaehtoiseksi ja mieti, millainen osallistuminen sopii sinulle.
- Täytä hakulomake osoitteessa mieli.fi/vapaaehtoiseksi/hae-mukaan ja valitse vapaaehtoisyhteisö. Voit myös hakea avoimia tehtäviä kunnan mukaan.
- Keskustelu ja perehdytys. Sovitaan keskustelu vaihtoehdoista, minkä jälkeen saat perehdytyksen ja aloitat.
MIELIn paikallisyhdistyksillä on jatkuvia hakuja eri paikkakunnilla. Hae lähimmän yhdistyksen kautta tai kysy yhdistyksen omilta sivuilta. Yhdistyksiä esitellään sivulla MIELI ry.
Mitä kysyä ennen hakemista?
Koska yksityiskohdat vaihtelevat yhdistyksittäin, kannattaa kysyä haun yhteydessä ainakin nämä:
- kuinka pitkä koulutus on ja milloin seuraava kurssi alkaa
- kuinka usein vuoroja on ja mihin aikaan vuorokaudesta
- miten työnohjaus ja ammattilaisten tuki on järjestetty
- missä päivystyspisteessä tehtävä tehdään
Näin tiedät ennen sitoutumista, sopiiko tehtävä elämäntilanteeseesi. Kysymykset ovat tavallisia, eikä niiden esittämisessä ole mitään kiusallista, sillä yhdistys haluaa vapaaehtoisen, joka jaksaa tehtävässään pitkään.
Millainen koulutus on?
MIELI kertoo, että kriisipuhelintehtäviin koulutetaan ennen aloittamista. Koulutuksen pituus ja vuorojen määrä vaihtelevat alueittain, eikä niille ole yhtä valtakunnallista lukua, joten kysy ne siltä yhdistykseltä, jonka kautta haet. Ammattilaiset tukevat vapaaehtoisia työssä, joten uutena päivystäjänä et jää yksin vaikeankaan puhelun kanssa.
Entä muu vapaaehtoistyö kriisiavun parissa?
Rikosuhripäivystys RIKU kouluttaa vapaaehtoisia puhelin-, chat- ja tukihenkilötehtäviin. Peruskurssi kestää 40–60 tuntia, vapaaehtoisen tulee olla aikuinen eikä hänellä saa olla tuoretta omaa rikosuhrikokemusta, ja rikostausta tarkistetaan. Palkkaa ei makseta, mutta matka- ja puhelinkulut korvataan. Jos haluat tukea rikoksen uhreja eikä kriisipuhelimessa vastaamista, katso Rikosuhripäivystys.
Muita järjestöjä ja yhdistyksiä, joissa voi toimia vapaaehtoisena, löytyy sivulta yhdistykset.
Missä ovat kriisipuhelimen työpaikat?
Vapaaehtoistyöstä ei makseta palkkaa. Linjalla työskentelee myös kriisityön ammattilaisia, mutta avoimista palkallisista tehtävistä ei ole tässä tarkistettua tietoa, joten kysy niistä MIELIltä suoraan. Vapaaehtoiseksi voi hakea jatkuvissa hauissa paikallisyhdistysten kautta.
Usein kysyttyä
Tarvitseeko kriisipuhelimessa päivystämiseen alan koulutusta?
Ei tarvitse. MIELIn mukaan vakaa elämäntilanne ja halu auttaa riittävät, eikä erityisosaamista tai aiempaa kokemusta vaadita. Koulutus saadaan ennen kriisipuhelintehtäviä.
Saako kriisipuhelimessa palkkaa?
Linjalla työskentelee ammattilaisia, vapaaehtoisia ja opiskelijoita. Vapaaehtoistyö on palkatonta.