Ryhtiä kunnan järjestöyhteistyöhön käytäntöjä kirjaamalla

Kaikenlainen yhteistyö vaatii sujuakseen yhteistä keskustelua ja pelisäännöistä sopimista. Kunnan yhteistyö järjestöjen ja yhdistysten kanssa ei tee tähän poikkeusta. Pohjois-Pohjanmaalla on saatu hyviä kokemuksia kuntien yhteistyökäytäntöjen kirjaamisesta yhdessä järjestöjen ja yhdistysten kanssa.

Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnasta Hailuoto, Nivala, Siikajoki ja Utajärvi ovat kirjanneet järjestöjen ja yhdistysten kanssa tehtävän yhteistyön käytännöt yhteen asiakirjaan. Lisäksi Oulu on kirjannut käytännöt osaksi kaupungin vuorovaikutussuunnitelmaa. Valmiiden asiakirjojen lisäksi prosessi on meneillään kymmenessä ja mahdollisesti myöhemmin käynnistymässä neljässä kunnassa.

Hailuodon, Nivalan, Siikajoen ja Utajärven yhdistyksille toteuttamamme kyselyn vastausten mukaan yhteistyöasiakirjan laatimisella on ollut monenlaisia vaikutuksia, mm.

  • Yhdistystoimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja toistensa toimintaan (46,2% vastaajista)
  • Yhdistysten on helpompi lähestyä kuntaa yhteistyöaikeissa (30,8%)
  • Yhdistysten käytössä olevia maksuttomia tiloja on lisätty (23,1%)

Asiakirjaprosessilla on ollut vaikutusta myös yhdistysten omaan toimintaan, mm.

  • Olemme lisänneet tai lisäämässä yhteistyötä muiden yhdistysten kanssa (23,1%)
  • Olemme hakeneet tai hakemassa enemmän tai uusia järjestöavustuksia (23,1%)
  • Olemme osallistuneet tai osallistumassa kunnan ja/tai palveluiden kehittämiseen, esim. kyselyihin tai tilaisuuksiin (23,1%)

Yhteistyöasiakirjojen laatimisprosessien taustalla on Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan syksyllä 2019 hankkeemme esityksestä ja tuella laatima suositus kunnille järjestöyhteistyöhön. Suositus sisältää neljä teemaa: järjestö­yhdyshenkilö osaksi kunnan arkea, kunnan tilat asukkaista koostuvien järjestöjen käyttöön, järjestö­avustukset sijoituksena hyvinvointiin ja elinvoimaan sekä järjestöt voimavarana kunnan hyvinvointityössä.

Suositus toimitettiin kuntiin Pohjois-Pohjanmaan liiton toimesta. Kunnissa järjestöyhteistyötä tekeville toteuttamamme järjestöyhteistyön kartoituksen vastausten mukaan kunnat käsittelivät suositusta useimmin joko jossain kunnan toimielimessä (16 kunnassa) tai yhdistysillassa yhdessä yhdistysten kanssa (9 kunnassa). Kolmessa kunnassa suositusta ei kartoitukseen vastanneiden mukaan käsitelty ollenkaan ja yhdeksän vastaajaa ei osannut sanoa, käsiteltiinkö suositusta kunnassa.

Niissä kunnissa, joissa suositusta käsiteltiin yhdessä, tämä vaikutti vastaajien mukaan kunnan toimintaan positiivisesti, mm.

  • ”Tehtiin järjestöyhteistyöasiakirja”
  • ”Se on helpottanut järjestöyhteyshenkilön toimenkuvaa ja sitä kautta valmisteltavia asioita”
  • ”Yhteistyö on hieman lisääntynyt kunnan ja järjestöjen välillä”
  • ”Toiminut tsekkauslistana”

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeemme on tukenut kuntia järjestöyhteistyön käytäntöjen kirjaamisessa sekä järjestöjen ja yhdistysten osallistamisessa asiakirjojen laatimisprosesseihin. Kuntien järjestöyhteistyötä tekevistä 23 oli sitä mieltä, että kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö on parantunut kunnassa hankkeen aikana, mm.

  • ”Toiminta on systemaattisempaa, johdettua.”
  • ”Järjestöjen ja kunnan välinen tehtäväjako ja roolit ovat entisestään selkiytyneet”.
  • ”Tapaamisten myötä tunnemme toisemme paremmin ja tällöin yhteistyön teko on helpompaa. Yhteistyön ansiosta on syntynyt uusia hankkeita ja toimintoja.”
  • ”Kuntaan perustettiin v. 2018 Elinvoimaryhmä, jonka keskeinen tehtävä on mm. kerätä kokemustietoa kunnan päätöksenteon tueksi.”
  • ”Kunnan hyvinvointimalli ja uusi rahoitusmuoto (hyvinvointiavustus) on parantanut yhdistysten edellytyksiä tehdä hyvinvoinnin toimenpiteitä. Hyvinvointityöpajat ovat osoittautuneet hyväksi toimintamalliksi kerätä tietoa ja lisätä osallisuutta”.
  • ”Järjestöt otettu mukaan päätöksentekoon, kunta on yhteistyössä järjestämässä järjestöjen kanssa tapahtumia, kuntaan nimetty järjestöyhdyshenkilö.”

Pohjois-Pohjanmaan kokemusten pohjalta uskallankin suositella kunnille järjestöyhteistyön käytäntöjen kirjaamista yhdessä järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Lopputuloksen eli asiakirjan lisäksi myös prosessin aikana tapahtuva kohtaaminen ja yhteinen keskustelu parantavat osapuolten välistä avoimuutta ja madaltavat kynnystä yhteiseen tekemiseen.

 

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.

Tummatukkainen, silmälasipäinen nainen värikkäässä puserossa
Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry