Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Puhuttaessa sosiaali- ja terveysjärjestöistä unohdetaan usein niiden merkittävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) rooli sekä kumppanuus kuntien kanssa. Liian helposti keskitytään sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote-palveluiden) kanssa tehtävään yhteistyöhön. Pitämällä nämä molemmat roolit mielessä niin kunta-, maakunta- kuin valtakunnallisellakin tasolla voidaan parhaiten edistää sosiaali- ja terveysjärjestöjen asemaa ja toimintaa kohderyhmiensä hyväksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt toteuttavat mm. kerhoja, retkiä ja tapahtumia, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia ja terveyttä tarjoamalla mahdollisuuksia yhdessä oloon ja virkistykseen. Toisaalta sote-järjestöt toimivat myös sote-palveluiden kumppaneina: Neuvonta, vertaistuki ja kohtaamispaikkojen ylläpitäminen edistävät myös ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ehkäisten sairauksia ja niiden pahenemista sekä tukien niiden kanssa selviytymisessä. Sote-järjestöt toimivat sote-palveluiden kanssa myös asiantuntijaroolissa lisäten ammattilaisten osaamista ja ymmärrystä kohderyhmän tilanteesta ja tarpeista mm. tarjoamalla koulutuksia sekä organisoiden kokemustoimintaa. Sote-järjestöt myös tarjoavat sote-palveluja esim. erityisryhmille, jolloin ne toimivat sekä muiden sote-palvelujen yhteistyötahoina että osin kilpailijoinakin. Toiminnan monimuotoisuus tekee siitä julkisen sektorin toimijoille – ja osin järjestöille itselleenkin – vaikeasti hahmottuvan.

Kunnat luovat edellytyksiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle koordinoimalla ja tukemalla kuntayhteisön toimijoiden toimintaa. Pohjois-Pohjanmaalla maakunnalliset hyte-toimijat (sairaanhoitopiiri, maakuntaliitto ja aluehallintovirasto) ovat ottaneet kuntien ja muiden toimijoiden toimintaa koordinoivaa ja tukevaa roolia. Tekemällä tiivistä yhteistyötä sekä kuntien että maakunnallisten toimijoiden kanssa sote-järjestöt varmistavat, että niiden toiminta huomioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisenä, jolloin sitä voidaan edelleen tukea kuntien toimesta esimerkiksi tilojen ja avustusten avulla – siinäkin vaiheessa, kun sote-tehtävät ja -rahat siirtyvät kunnilta maakunnille.

Sote-järjestöjen yhteistyö hyte-toimijoiden kanssa vaatii tekijöitä ja organisoitumista. Pienemmissä kunnissa tekijät ovat usein yhdistysten vapaaehtoisia, jotka pitävät yhteyttä järjestöyhdyshenkilöön ja osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kuntien koolle kutsumiin yhdistysiltoihin. Suuremmissa kaupungeissa sote-järjestöillä on usein työntekijöitä ja niitä voidaan kutsua koolle myös erikseen.

Maakuntatasolla sote-järjestöjen tekijöiden ja organisoitumisen kirjo on laajempi. Pohjois-Pohjanmaalla sote-järjestöjä on mukana maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa, joka toimii järjestökentän virallisena edustajana mm. aluekehittämisessä ja sote-uudistuksessa. Sote-järjestöjä voi olla mukana myös muissa maakunnallisissa hyte-rakenteissa, kuten Pohjois-Pohjanmaalla maakunnallista yhteistyötä ohjaavassa hyvinvoinnin yhteistyöryhmässä sekä erilaissa teemaverkostoissa. Tämän lisäksi sote-järjestöt voivat organisoitua omiin verkostoihinsa tarjotakseen kumppanuuttaan sote-uudistuksen valmisteluun.

Sote-järjestöjen asemaa kunnissa voidaan parhaiten parantaa edistämällä kuntien yleistä järjestöystävällisyyttä, kuten yhteistyön rakenteita (mm. järjestöyhdyshenkilöt ja järjestöedustajat hyte-työryhmissä) sekä järjestöjen toimintaedellytysten tukemista (mm. avustukset ja tilat), sekä tekemällä järjestötoimintaa tunnetuksi (mm. valtakunnallisen toimeksi.fi- ja Pohjois-Pohjanmaan ihimiset.fi-verkkopalvelun avulla).

Maakuntatasolla tarvitaan jatkossakin sote-järjestöjen mukana oloa kunkin maakunnan hyte- ja sote-verkostoissa. Tämän lisäksi tarvitaan maakuntien välistä sekä maakuntien ja valtakunnallisen tason välistä keskustelua sote-järjestöjen moninaisista rooleista sekä asemasta kunnissa ja maakunnissa.

Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Tämä blogi on osa valtakunnallista Järjestö 2.0 -ohjelman maakuntahankkeiden blogisarjaa.