Kokemustoimija osoittaa karttakepillä taulua, jossa on kysymysmerkkejä, piirroskuva.Kuka on kokemustoimija?

Kokemustoimija on henkilö, jolla on oma tai läheisen kokemus haastavasta elämäntilanteesta, pitkäaikaissairaudesta tai vammasta tai vammautumisesta. Hän on tehtäväänsä saanut koulutuksen ja toimii pääosin suhteessa henkilöihin, joilla ei ole vastaavaa elämänkokemusta. Hänen toimintansa tarkoituksena on jakaa tietoa ja lisätä ymmärrystä. Kokemustoimija pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan laajempiin ihmisryhmiin. Henkilön halutessa toimia kokemustoimijana, sairastumisesta tai vammautumisesta on hyvä olla kulunut jo jonkin aikaa, että muuttunutta elämäntilannetta on  kerennyt itse käydä läpi. Tästä lisätietoa kokemustoimijan polusta.

Kokemustoimijoista käytetään erilaisia nimikkeitä, jotka määrittyvät eri koulutustaustasta, kokemustoimijan tilaajasta ja toimintaympäristöstä, vaikkakin toiminta on samankaltaista. Samanlaista toimintaa harjoittavat kokemustoimijat, -asiantuntijat, -kouluttajat ja kehittäjäasiakas, käyttävät omaa kokemustaan tiedon ja ymmärryksen lisäämiseksi.

Mitä se vaatii ja antaa kokemustoimijalle?

Kokemustoimija kertoo siis oman kokemuksensa pohjalta tarinaansa tai osallistuu muunlaiseen toimintaan tuoden oman kokemuksen käsiteltävään asiaan. Tehtävät voivat olla moninaiset. Kokemustoiminta antaa kokemustoimijalle myös vaikuttamisen mahdollisuuden: mahdollisuuden vaikuttaa esim. oman sairautensa hoitopolkuun tai yleisesti mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Kokemustoimijan tehtäviin vaaditaan koulutus, missä käydään läpi omaa tilannetta ja annetaan eväitä ja valmiuksia kokemustoimijana toimimiseen.

Enemmän tietoa, mitä kokemustoimijat itse ajattelevat ja kirjoittavat kokemustoimijana toimimisesta löytyy heidän kirjoittamistaan blogiteksteistään.

Kokemustoimijan tehtävät

Koulutetut kokemustoimijat voivat pitää luentoja, lyhyitä puheenvuoroja tai alustuksia. He voivat olla mukana erilaisissa koulutuksissa, henkilöstön kouluttamisessa, keskusteluissa, työryhmissä, työpajoissa, suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi kokemustoimijat voivat pitää puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Kokemustoimijat tuovat asiakkaan/potilaan polkua jo läpikäyneen tai siinä läheisenä olleen näkökulmaa käsiteltävään asiaan. Siksi he voivat toimia myös yleisen tietoisuuden lisääjinä antaen haastatteluja ja tekemällä median kanssa yhteistyötä.

Kokemustoimijan peruskoulutuksen antamilla valmiuksilla voidaan toimia niin sairaaloissa, oppilaitoksissa kuin palvelualojen yrityksissä hyvin monenlaisissa tehtävissä. Valtakunnallisen kokemustoimijaverkoston Kehittäjä-vaikuttaja -jatkokoulutuksen käyneillä on valmiuksia myös vaativimpiin kehittämisen tehtäviin.

Tarkempaa tehtäväkuvausta löytyy valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston sivuilta.

Kokemustoimijan koulutus

Kokemustoimijat ovat saaneet koulutuksen tehtäväänsä. Kun omasta tai läheisen sairastumisesta tai vammautumisesta tai elämäntilanteen muuttumisesta on kulunut riittävän pitkä aika, henkilö voi hakeutua kokemustoimijakoulutukseen. Kokemustoimijoiden peruskoulutus tähtää kokemuspuheenvuoron pitämiseen henkilöille, joilla ei ole vastaavaa kokemusta. Peruskoulutusta järjestävät Kokemustoimintaverkosto ja siihen kuuluvat järjestöt sekä eri järjestöt ja liitot kouluttavat omia kokemustoimijoita. Peruskoulutuksessa käydään läpi kokemustoiminnan perusteita ja käsitteitä sekä kehitetään omia esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja. Peruskoulutuksen tavoitteina olevien oman tarinan rakentamisen ja jäsentämisen kautta kokemustoimija pyrkii kuulijan ymmärryksen ja käytännön tiedon lisäämiseen. Jokaisella koulutuksen käyneellä kokemustoimijalla on taustallaan jokin järjestö, yhdistys tai liitto ja hän tekee samalla omaa taustayhdistystään ja sen toimintaa tunnetuksi. Kokemustoimijoille on myös eri teemoilla jatkokoulutuksia tarpeen mukaan.

Jos kiinnostuit asiasta, ota yhteyttä oman sairausryhmäsi järjestöön tai alue- tai paikallisyhdistykseen ja kerro kiinnostuksestasi toimintaa kohtaan.

Palkkio- ja kulukorvaussuositukset

Kokemustoimijalle maksetaan yleensä palkkio hänen kokemustoimintatehtävästään. Palkkiot ja korvaukset vaihtelevat eri tilaajilla, mutta tavoitteena on maksaa kokemustoimijan kulut. Kokemustoiminta on osa järjestöjen vapaaehtoistyötä. Erilaisilla organisaatiolla kuten oppilaitokset ja sairaalat, on omia linjauksia palkkioista, joita he maksavat kokemustoimijalle. Jokaisella kokemustoimijalla on mahdollisuus tapauskohtaisesti sopia tilaajatahon kanssa palkkiosta. Tämä kannattaa sopia etukäteen ennen tehtävää. Kokemustoimijalla on myös mahdollisuus kieltäytyä palkkiosta, jolloin kyse on vapaaehtoistoiminnasta. Vähimmäisedellytyksenä kuitenkin on, ettei kokemustoimijalle aiheudu tehtävästä kuluja, vaan matka- ja ruokailu yms. kulut korvataan tilaajan puolesta. Palkkiokorvaus on veronalaista tuloa, joten kokemustoimija tarvitsee toimittaa verokortin tilauksen tehneelle taholle.

OLKA-Oulun kokemustoiminnassa Oulun yliopistollisessa sairaalassa on määritelty omat palkkiokorvaukset eri tehtäviin.

Kokemustoimijan palaute tehtävän jälkeen

Kokemustoimijan itsensä antama palaute tehtävän jälkeen on tärkeää. Näin kokemustoimija voi arvioida omaa toimintaansa sekä samalla saadaan tietoa eri puolilla Suomea tehtävistä kokemustoimijan tehtävistä ja niiden lukumääristä, kohteista ja toteutustavasta. Saatu palaute on tärkeää koota yhteen. Kokemustoimijan itsearviointilomake menee valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston käyttöön ja tietojen pohjalta verkosto tekee itsearviointia ja kerää seurantatietoa verkostolle ja rahoittajalle.


 

 



Muokattu viimeksi: 21.01.2021