Ryhmätoiminnan muodot

Ryhmätoiminnan muodot voidaan jakaa kahteen pääluokkaan. Harrastukset ja kerhot ovat tekemiseen liittyviä ryhmiä ja elämäntilannetta tukevat kuntouttavat ryhmät ovat vertaisryhmiä.

Ryhmätoiminnasta voidaan puhua myös toimintaympäristön mukaan eli perinteisistä kasvokkain toimivista ryhmistä (face-to-face -rymät) ja virtuaalisista eli verkossa toimivista ryhmistä.

Harrastusryhmät ja kerhot

Keskeisenä osana järjestöjen toimintaa voidaan pitää erilaisia harrastuksia ja kerhoja.

Esimerkkejä erilaisista ryhmistä:

  • askartelu- ja kädentaitoryhmä
  • musiikkiryhmä
  • liikuntaryhmä
  • pelikerho
  • runopiiri
  • porinakerho
  • partioryhmä

Vertaisryhmät

Vertaisryhmissä on ihimiset.fi-verkkopalvelun mukaan tarjolla samassa elämäntilanteessa oleville henkilöille ryhmässä saatavaa vertaistukea, omien kokemuksien jakamista ja vuorovaikutusta toisten samassa tilanteessa olevien kanssa.

Vertaisryhmiä voidaan muodostaa erilaisen teeman tai osallistujajoukon mukaan tai sen toimintamuodon mukaan. Vertaistoiminta kannattaa -kirjan mukaan vertaisryhmät ovat usein ongelmanratkaisuryhmiä, joissa keskeistä on menetykseen liittyvien kokemusten käsittely tai vaikeaksi ja kuormittavaksi koetusta elämäntilanteesta johtuvien kysymysten käsittely. Toisen ison ryhmän kirjan mukaan muodostavat yhdessä olo ja aktiviteettiryhmät.

Esimerkkejä erilaisista vertaisryhmistä:

  • Kahvipöydän ääreen kokoontuvat keskusteluryhmät/rupatteluryhmät
  • Kävelyryhmät
  • Verkkosivuilla keskustelevat ryhmät
  • Virtuaalisessa maailmassa esim. Second Life, kokoontuvat ryhmät

Kasvokkaiset eli face-to-face -ryhmät ja virtuaaliset ryhmät

Ryhmätoiminta voidaan jakaa myös sen toimintaympäristön mukaan kahteen eri ryhmään: face to face -ryhmiin jotka kokoontuvat kasvokkain ja verkossa toimiviin virtuaalisiin ryhmiin. Jälkimmäisistä puhuttaessa on tärkeä huomioida myös samaan teemaan liittyvät muut ryhmät, koska virtuaalisessa maailmassa eri ryhmien väliset materiaalien ja linkkien jaot ovat yleisiä ja vaikuttavat herkästi keskusteluihin.

Kasvokkaiset ja virtuaalinen ryhmä toimivat yhdessä

Osa kasvokkaisista eli face to face -ryhmistä on perustanut itselleen myös virtuaalisen ryhmän, jolloin keskustelut jatkuvat myös tapaamisten välillä. Ryhmäläiset voivat myös spontaanisti koota ryhmän kasaan ja mennä yhdessä esim. kahville. He voivat myös neuvoa ja antaa toisilleen vinkkejä. Virtuaalinen ryhmä aktivoikin onnistuessaan ryhmäläisiä ottamaan itse vastuuta ryhmästään ja vähentää näin ryhmän ohjaajan tehtäviä.

Face to face- ja virtuaalinen ryhmä toimivat erillään

Joillakin yhdistyksillä on erilliset virtuaaliset ryhmät ja face to face -ryhmät. Mikäli niissä on samoja osallistujia, voivat keskustelut jatkua ryhmästä toiseen. Koska virtuaalinen ryhmä mahdollistaa vertaistuen ja kokemusten jakamisen laajallekin maantieteelliselle alueelle, on todennäköistä että virtuaaliseen ryhmään osallistutaan laajemmalta alueelta kuin face to face -ryhmään. Kuitenkin ne osallistujat, jotka osallistuvat vain toiseen ryhmään, joutuvat eriarvoiseen asemaan molempiin ryhmiin osallistujien suhteen, koska he pääsevät mukaan vain osaan keskusteluista. Toisaalta face to face -ryhmän keskustelujen jatkuessa myös virtuaalisessa ryhmässä, pääsevät face to face -tapaamiseen osallistumattomatkin kuulemaan edes osan tapaamisen annista.

Osalla yhdistyksistä virtuaalisissa ryhmissä on ihan eri osallistujat kuin face to face -tapaamisissa eikä niissä pyritäkään keskenään samoihin keskusteluteemoihin. Tällöin osallistujat ovat tasavertaisessa tilanteessa, koska kaikki keskustelut ovat kaikkien osallistujien nähtävillä. Osallistujien mahdollisuus pitää henkilöllisyytensä piilossa myös muilta ryhmäläisiltä kasvaa.

 

Sivun ylläpidosta vastaa Meidän Häme -hanke / Hämeen Setlementti ry.


Muokattu viimeksi: 06.04.2018