Palvelussa käyttökatko 14.2.2019

Ihimiset.fi-palvelussa on käyttökatko 14.2.2019 klo 8:00 – 10:00 huoltotöiden vuoksi.

Kiitoksia kärsivällisyydestänne.

Järjestöneuvottelukunta haluaa järjestöt mukaan osallisuusohjelman laatimiseen

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta tarkasteli vuoden ensimmäisessä kokouksessaan toiminta- ja viestintäsuunnitelmaansa ja valitsi painopisteitä vuodelle 2019. Tärkeimpänä vaikuttamisen paikkana neuvottelukunta pitää tulevan maakunnan osallisuusohjelmaa/-suunnitelmaa, jonka laatimiseen halutaan ottaa laajasti mukaan eri alojen järjestöjä ympäri maakuntaa.

Järjestöneuvottelukunnan tehtäviä ovat järjestöjen saaminen mukaan maakunta- ja sote-uudistuksen sekä aluekehitystyön valmisteluun, järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen, kansalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuuksien tukeminen sekä järjestöjen ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön tukeminen.

Maakunnan osallisuusohjelman/-suunnitelman tarkoituksena on taata maakunnan asukkaille lain edellyttämät osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet (ks. https://alueuudistus.fi/osallistuminen-ja-vaikuttaminen). Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta pitää tärkeänä, että osallisuusohjelman laatimiseen otetaan järjestöneuvottelukunnan lisäksi mukaan eri alojen järjestöjä ympäri laajaa maakuntaa. Järjestöneuvottelukunnan yhtenä jäsenenä toimii Oulun kaupungin yhteisötoimintaa edustava Pasi Laukka, joka osittaisella työajalla vastaa myös maakunnan osallisuusvalmistelusta. Hyvät edellytykset järjestöosallisuuden toteutumiselle on siis olemassa.

Neuvottelukunta esittää, että maakunnan osallisuusvalmistelussa valmistellaan tehtävänanto, jota järjestöneuvottelukunnan jäsenet voivat toteuttaa järjestöille erilaisissa tilaisuuksissa. Tehtävän tarkoituksena on kerätä järjestöiltä tietoa siitä, miten osallisuus ja vaikuttaminen tulisi tulevassa maakunnassa toteuttaa. Neuvottelukunta toivoo myös keskusteluyhteyttä osallisuusvalmistelun koordinoiman kuntien osallisuuskoordinaattoreiden verkoston kanssa.

Muita neuvottelukunnan vuonna 2019 painottavia asioita ovat mm. vaikuttaminen siihen, että järjestöneuvottelukunta löytyy tulevan maakunnan konsernirakenteesta, viestiminen järjestöneuvottelukunnan tavoitteisiin liittyvistä asioista järjestöille sekä vaikuttaminen siihen, että kuntien hyte-työssä huomioidaan järjestöt nykyistä paremmin.

Muina kokousasioina järjestöneuvottelukunta arvioi Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hankkeen etenemistä ja neuvottelukunnalle tarjoamaa tukea, sopi maakunnan järjestötekopalkinnon kriteerien ja toimintatapojen suunnittelusta sekä tutustui Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n toimintaan.

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan kokoonpano ja kokousaineistot löytyvät Pohjois-Pohjanmaan liiton sivuilta.

 

Helena Liimatainen

Projektipäällikkö, järjestöagentti

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Vastaa kyselyyn toiminnastanne OYS:ssa

Järjestöt sairaalassa -hanke on kehittänyt järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa Oulun yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2016-2018. Tänä vuonna toimintaa juurrutetaan pysyvästi sairaalaan. Hanke toteutti heti käynnistyessään kyselyn järjestötoiminnasta OYS:ssa. Kysely toistetaan nyt vuonna 2019, jotta toiminnan nykytila ja kehitys saadaan kartoitettua.

Järjestöjä pyydetään vastaamaan kyselyyn lomakkeella osoitteessa: https://goo.gl/forms/OGqJf9Em9xKL4GFG2

Sairaanhoitopiirin henkilökunnalle on oma kysely osoitteessa: https://goo.gl/forms/MTiqSGMRdh0JPZMp1

Vastausaikaa on 24.2.2019 saakka.

 

Järjestöt sairaalassa -hanke on Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen hanke, jonka toiminnassa on mukana Oulun yliopistollinen sairaala, Oulun ammattikorkeakoulu ja kymmeniä sosiaali- ja terveysjärjestöjä.

lisätiedot:

Järjestökoordinaattori Terhi Niemelä, terhi.niemela@ppsotu.fi
Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Katja Kuusela, katja.kuusela@ppsotu.fi
Järjestöpiste Kaiun ja Olka-tavaramerkin logot

Talkoovetäjän koulutus maaliskuussa

Talkoovetäjän koulutus maaliskuussa

Maaliskuussa on tulossa hyödyllinen koulutus yhdistyksille, seuroille, ja kenelle tahansa, joka on kiinnostunut oman lähiympäristönsä hyväksi tehtävästä työstä.

Järjestämme talkoovetäjäkoulutuksen Oulussa 14.3. Koulutus on ilmainen ja osa Allergia-, iho- ja astmaliiton ja WWF:n yhteistä kolmivuotista STEA:n tukemaa Terve askel luontoon -hanketta.
Lisätiedot alla:

Kiinnostaako vapaaehtoistyö luonnon parissa?
TALKOOVETÄJÄN KOULUTUS TULOSSA KEVÄÄLLÄ 2019 (ilmainen)
Koulutuksessa käydään läpi muun muassa mitä asioita luontotalkoiden vetäjän ja vieraslajitorjujan pitää ottaa huomioon, tarvitaanko lupia sekä minkälaisia varusteita talkoissa tarvitaan. Koulutuksessa käydään läpi myös vieraslajeja ja niiden torjuntaa sekä ryhmänjohtamista. Koulutus sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille lähtötasosta riippumatta. Kurssi on ilmainen osallistujille.
Ilmoittaudu nyt:

Oulu torstaina 14.3. klo 17-20.30
Lisätiedot ja ilmoittautumislinkki: www.luontoaskel.fi/tapahtumat

________________________________________

Ystävällisin terveisin

Tiina Parkkima
Hankekoordinaattori
Terve askel luontoon -hanke
040 145 8288
www.luontoaskel.fi

Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry
Paciuksenkatu 19, 00270 Helsinki

Toimeksi.fi verkkopalvelukokonaisuuteen vastaava verkkopalveluasiantuntija ja tekninen asiantuntija

Toimeksi.fi verkkopalvelukokonaisuuteen haetaan vastaavaa verkkopalveluasiantuntijaa ja teknistä asiantuntijaa

 

Verkkopalvelukokonaisuus koostuu valtakunnallisesta Toimeksi.fi-sivustosta sekä kymmenestä alueellisesta rinnakkaisverkkopalvelusta. Toimeksi.fi -verkkopalvelukokonaisuus koordinoi ja kehittää Toimeksi.fi -verkkopalvelun tekniikkaa, saavutettavuutta, esteettömyyttä, käytettävyyttä ja asiakaslähtöisyyttä yhdessä alueellisten verkostojen kanssa. Toimeksi.fi helpottaa kansalaistoimintaan liittyvää viestintää ja tiedonhallintaa.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ylläpitää ja kehittää Veikkauksen tuella eri yhdistysten ja järjestöjen verkostoyhteistyötä kehittävää ja toimintaedellytyksiä parantavaa sekä järjestöjen ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä edistävää Järjestörakennetta. Lisäksi yhdistys hallinnoi Veikkauksen tuella erilaisia kehittämishankkeita. Yhdistyksellä on koordinaatiovastuu valtakunnallisesta Toimeksi.fi –verkkopalvelukokonaisuudesta.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys hakee verkkopalvelukokonaisuuteen vastaavaa verkkopalveluasiantuntijaa sekä teknistä asiantuntijaa.

Käy tutustumassa avoimiin tehtäviin oheisista linkeistä!

Vastaava verkkopalveluasiantuntija:

https://www.lappilaiset.fi/tyopaikka/vastaava-verkkopalveluasiantuntija-toimeksi-fi-verkkopalvelukokonaisuuteen/

Tekninen asiantuntija:

https://www.lappilaiset.fi/tyopaikka/tekninen-asiantuntija-toimeksi-fi-verkkopalvelukokonaisuuteen/

 

 

Mikä ihmeen järjestöneuvonta?

Tämän vuoden alusta on uudet tuulet puhaltaneet Oulun Kumppanuuskeskuksella, kun Sonja- neuvonta vahvoine sosiaalityön otteineen jäi historiaan ja tilalle lanseerattiin järjestöneuvonta. Uutta konseptia on tammikuun alusta alkanut työstämään yhteisöpedagogi (AMK) Teija Karisaari-Kittilä, joka on aiemmin työskennellyt järjestöjen tukena ja apuna järjestökeskus Majakassa Kemissä ja nuorten sosiaalisen kuntoutuksen parissa ESR- hankkeissa.

Uusi järjestöneuvonta pitää edelleen sisällään ihmisten neuvontaa ja ohjausta, mutta nyt painopiste on siirtynyt hakemusten ja valitusten tekemisestä ihmisten ohjaamiseen oikeiden palveluiden piiriin sekä järjestöjen toiminnan markkinointiin. Järjestöneuvoja tarjoaa myös apuaan paikallisyhdistyksille heidän arkipäivän ongelmissaan.

Syy uuteen linjaukseen on se, että tietyt Sonja- neuvonnassa suoritetut tehtävät ovat kuuluneet viranomaisten hoidettaviksi, ja niitä ei enää jatkossa voida hoitaa Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toimesta STEA:n rahoituksen alla. Samanlainen muutos on toteutettu myös Rovaniemellä, jossa Sonja- neuvontaa on myös toteutettu.

Vaikka Sonja-neuvontaa ei enää entisellään ole, ei kannata silti ujostella. Järjestöneuvoja- Teijan puheille voi silti tulla kaikenlaisten asioiden kanssa. Jokaisen asia arvioidaan ja katsotaan, selviääkö asia kerralla, vai kuuluuko se jollekin viranomaiselle. Myös yhdistysasioissa voi järjestöneuvojaa lähestyä, sillä hänellä voi löytyä ratkaisua myös järjestöaktiiveja askarruttaviin kysymyksiin. Järjestöille myös pyritään järjestämään koulutusta Kumppanuuskeskuksella, aina tarpeen mukaan. Tulevana keväänä on tulossa mm. koulutusta hallitustyöskentelyyn.

Järjestöneuvojan löytää Kumppanuuskeskukselta aina maanantaisin klo 10-14 ja maaliskuusta lähtien Oulu10:stä keskiviikkoisin klo 12-15. Muina aikoina voi varata tapaamista neuvontapisteen kautta, puh. 050 348 4676

Järjestöneuvojana kumppanuuskeskuksella on aloittanut tammikuun alusta Teija Karisaari-Kittilä.

Kynnys ry:n lausunto hallituksen esityksestä vammaispalvelulaiksi

Kynnys ry:n lausunto hallituksen esityksestä vammaispalvelulaiksi

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

HE 159/2018 vp: Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulaiksi sekä laeiksi sosiaalihuoltolain ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annetun lain 13 §:n muuttamisesta

Yleistä

Kynnys ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä vammaispalvelulaiksi. Kynnys ry on eri tavoin vammaisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö.

Käsillä olevaa lainsäädäntöä on uudistettu vuosikausia. Prosessin aikana ministeriö on kiitettävästi kuullut vammaisalan järjestöjä ja asiantuntijoita. Kynnys ry:n edesmennyt toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä teki ministeri Rehulan tilauksesta selvityksen vammaispalveluihin kohdistuvien säästöjen tekemisestä niin, että vammaisten ihmisten oikeudet itsenäiseen elämään toteutuisivat. Selvityksessään Könkkölä korosti palvelujen joustavuutta. On tärkeää saada laki hyväksyttyä vielä tällä vaalikaudella.

Vammaispalvelut ovat keskeisessä roolissa monen vammaisen ihmisen elämässä. Ne turvaavat osallisuuden yhteiskuntaan, päivittäiset toiminnot, arjen ja juhlan, työn ja loman. Yhdessä esteettömyyden ja syrjimättömyyden kanssa ne edistävät vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta ei-vammaisiin ihmisiin nähden. Yhdenvertaisuus on mainittu myös tässä lakiesityksessä sekä sen perusteluissa moneen kertaan, mutta jää epäselväksi, tarkoitetaanko yhdenvertaisuudella tässä vammaisten keskinäistä yhdenvertaisuutta vai yhdenvertaisuutta muihin ihmisiin nähden. Nykyisin vammaisia ihmisiä verrataan liian herkästi vain toisiinsa. Esimerkiksi ajatellaan virheellisesti, että kuljetuspalvelumatkoja ei voi myöntää tiettyä määrää enempää, koska muutkaan vammaiset ihmiset eivät liiku usein. Tämä määrä on useimmiten hyvin pieni verrattuna siihen, kuinka paljon ei-vammainen ihminen tavanomaisessa elämässään käyttää joukkoliikennettä tai omaa autoaan paikasta toiseen siirtymiseen. Yhdenvertaisuus ei voi tarkoittaa sitä, että sille luodaan jokin vammaisten ihmisten mittaristo, joka poikkeaa merkittävästi valtaväestöstä.

Vammaispalvelulain on turvattava vammaisen itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Vammaisen ihmisen pitää voida elää omanlaistaan elämää lähtien päivärytmistä. Kenenkään elämän lähtökohtana ei voi olla se, mitä joku ulkopuolinen määrittelee riittäväksi. Tämä on ymmärretty tässä hallituksen esityksessä paremmin kuin aikaisemmissa laeissa, mutta edelleen jää joiltain osin kyseenalaiseksi, onko mahdollisuus omiin valintoihin turvattu riittävällä tavalla. Erityisesti tämä kysymys tulee niiden kohdalla, jotka tarvitsevat runsaasti henkilökohtaista apua tai toisen ihmisen tukea päätöksentekoon.

On erinomaista, että käsillä oleva esitys asettaa palvelujen saamisen pääkriteeriksi niiden tarpeen eikä diagnoosia.

Diagnoosipohjainen ajattelu medikalisoi vammaisuuden liiaksi ja jättää monet palvelujen ulkopuolelle siitä huolimatta, että he tosiasiallisesti tarvitsevat palveluita. Kiinnittämällä huomio tarpeeseen voidaan tarkastella myös esteitä, jotka poistamalla avun tarve poistuisi. Asunnon muutostyöt ovat tästä hyvä esimerkki: esteettömyys monesti vähentää avun tarvetta. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että vammainen ihminen pakotetaan vasten tahtoaan esimerkiksi muuttamaan esteettömään asuntoon, vaan hänellä täytyy olla oikeus saada henkilökohtaista apua niin halutessaan esteellisempään asuntoon. Osaavien sosiaalityöntekijöiden merkitys korostuu, kun tarvetta arvioidaan. On tärkeää, että sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ja perehdytykseen panostetaan sekä kunnan (tulevaisuudessa maakunnan) että valtion tasolta. On myös erittäin tärkeää, että ministeriössä panostettaisiin antamalla kattavasti ohjeistusta ja koulutusta uuden lain soveltamisesta (tai resursseja esim. THL:lle ohjeistuksen ja koulutuksen toteuttamiseen).

Monet nykyisistä vammaisten elämään liittyvistä ongelmista liittyvät siihen, että resursseja ei ole varattu riittävästi. Monen vammaisen tarpeet tiedetään hyvin, mutta niihin ei voida vastata oikeilla palveluilla, koska rahat eivät riitä. On kuntia, joissa palveluihin varataan tietoisesti liian vähän rahaa. Vammaispalveluja pidetään kalliina ja niistä yritetään säästää vammaisille ihmisille haitallisillakin tavoilla. Tätä riskiä vähentää se, että osa palveluista on subjektiivisia oikeuksia. Ne on myönnettävä määrärahoista riippumatta. Ministeriö on saanut tähän lakiin sisältyvää säästötavoitetta pienennettyä kiitettävästi 15,3 miljoonaan euroon, mutta se on edelleen liian suuri. Vammaisten ihmisten määrä ei vähene – jos ei nousekaan – tulevaisuudessa, vaan palvelujen tarve kasvanee. On vielä paljon vammaisia ihmisiä, joilta puuttuu heidän tarvitsemansa vammaispalvelut tai he saavat niitä liian vähän. Lain sisällöllinen tavoite, vammaisten yhdenvertaisuus ja itsenäinen elämä ei toteudu, jos sillä tavoitellaan säästöä. Mahdollistamalla laajasti vammaisten henkilöiden osallisuus edistetään myös esimerkiksi vammaisten työllistymistä. Osallisuus tuo mukanaan monia yhteiskunnallisia hyötyjä, ja säästöjäkin. Ennen kaikkea kysymys on ihmisoikeuksien toteutumisesta. Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen. Sen velvoitteet eivät toteudu täysimääräisesti ilman yksilöllisiä, tarpeen mukaisia vammaispalveluja. Se ei saa jäädä rahasta kiinni.

4 § Asiakassuunnitelma

Asiakassuunnitelman rooli palvelujen tarpeen määrittämisessä on olennainen. Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää monessa tapauksessa, mutta se ei saa johtaa siihen, että ammattilaiset puhuvat vammaisen ihmisen yli. Asiakassuunnitelma ei ole sitova eikä se velvoita mihinkään, mikä voi lopulta tehdä siitä käytännössä täysin turhan. Vammaispalveluja toteutettaessa viranomaisen tulee asioinnissa huomioida paremmin palvelun esteettömyys, saavutettavuus ja tarvittaessa kohtuulliset mukautukset esim. suullisista palavereita tulisi tehdä tallenne asiakkaan pyynnöstä.

5 § Päätöksenteko ja palvelujen toteuttaminen

Perusteluissa viitataan vammaisen henkilön edun osalta sosiaalihuoltolakiin, jonka mukaan päätöksen täytyy aina perustua vammaisen ihmisen etuun. Epäselväksi jää, kuka tämän edun määrittelee. Kysymys on olennainen, koska vammaisella ihmisellä ja hänen ympärillään olevilla ihmisillä voi olla erilainen käsitys hänen edustaan. Käsitys saattaa erota myös ympärillä olevien ihmisten, esimerkiksi eri ammattilaisten ja omaisten kesken.

8 § Henkilökohtainen apu

On hyvä, että henkilökohtainen apu on jatkossa vaihtoehto myös hengityslaitepotilaille, jotka aiemmin ovat olleet sairaanhoitopiirien järjestämien palvelujen piirissä.

Henkilökohtaisen avun palvelun saamisen edellytyksiä on kuvattu esityksessä voimassa olevaa lainsäädäntöä tarkemmin. Yhtenä järjestämisen edellytyksenä on se, että vammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö, sekä se, että henkilökohtaisella avulla vastataan tarpeisiin, jotka edellyttävät pääasiassa muuta kuin hoivaa, hoitoa tai vammaisen henkilön taikka toisen henkilön turvallisuuden varmistamista. Tämä rajaus jättää henkilökohtaisen avun ulkopuolelle ihmisiä, jotka tosiasiassa välttämättä tarvitsisivat sitä, vaikka perusteluissa mainitaan, että rajausta ei saa käytännössä tehdä tiukemmin kuin nykyään. Jo tällä hetkellä voimavararajaus estää henkilökohtaisen avun saamisen monilta sitä tarvitsevilta.

Tämä johtaa siihen, että he jäävät läheistensä ja vapaaehtoisavun armoille. Se vaarantaa itsemääräämisoikeuden ja aiheuttaa vääristyneitä riippuvuussuhteita mm. sukulaisten välille. Toistaiseksi ei ole olemassa sellaista palvelua, joka turvaa yksilöllisen, täysin henkilön omista tarpeista ja toiveista määrittyvän avun ihmiselle, joka ei mahdu voimavararajauksen sisään. Tällainen apu on eri asia kuin pykälässä 7 määritelty henkilökohtainen apu ja täysin eri asia kuin hoiva ja huolenpito. On tärkeää, että lainsäätäjä tiedostaa tämän ongelman ja palaa siihen mahdollisimman pian, vaikka tämä laki saatettaneen voimaan voimavararajauksen kera.

Edellytyksenä henkilökohtaisen avustajan hoitotoimenpiteiden suorittamiselle olisi, että vammainen henkilö ja hänen avustajansa saisivat toimiin maakunnan liikelaitokselta perehdytyksen ja mahdollisuuden jatkuvaan ohjaukseen, myös vuorokauden eri aikoina. Tämän perehdytyksen ja ohjauksen antaisi yleensä tehtävään soveltuva terveydenhuollon ammattihenkilö. Perehdytys ja ohjaus sisältäisivät paitsi opettamisen toimenpiteen suorittamiseen, myös osaamisen seurannan ja jatkuvan valvonnan. Esitys jättää auki, miten tämä turvattaisiin. Toivomme perusteluosaan maininnan myös muihin kuin hoitotoimiin liittyvän avustajan perehdytyksen kuulumisen avustajasta aiheutuviin välttämättömiin ja kohtuullisiin kuluihin sen mukaan kun asiakkaan yksilöllinen tarve edellyttää.

11 § Asumisen tuki

Pykälä asumisen tuesta ei riittävän kunnianhimoisesti tue vammaisen henkilön oikeutta päättää itse missä, miten ja kenen kanssa asuu. Esityksessä ei määritellä, kuka päättää asumisyksikköön muuttamisesta.

Jo nykyisessä lainsäädännössä ongelmana on, että asumisyksikössä asuvan vammaisen henkilön ei katsota tarvitsevan henkilökohtaista apua yksikön sisällä, vaan vain kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Käytännössä tämä ei riitä, koska asumisyksiköiden tarjoama apu ei ole millään tavalla verrannollista henkilökohtaiseen apuun. Avustajaa ja avustamisen ajankohtaa, sisältöä ja tapoja ei voi valita itse.

3. luku Muutoksenhaku

Esitys heikentää vammaisen henkilön oikeusturvaa tavalla, joka on etenkin subjektiivisten oikeuksien osalta kestämätön. Perusteluissa arvioidaan, että ongelmat estetään (maa)kuntien ohjauksella, mutta ei ole määritelty, miten riittävä ja asianmukainen ohjaus taataan.

Esitämme, että oikaisuvaatimus säädetään käsiteltäväksi kiireellisenä. Sen käsittelylle pitää säätää määräaika. Oikaisuvaatimus on rinnastettava valitukseen, muuten käsittely hidastuu merkittävästi.

Esitämme, että ehdotetun lain 20 §:ään lisätään 2 momentti:
”Oikaisuvaatimus on käsiteltävä kiireellisenä ja päätös on annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt oikaisua koskevan vaatimuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.”

3. luvun osalta yhdymme muilta osin Vammaisfoorumin lausuntoon.

Helsingissä 16.1.19
Amu Urhonen
vt. toiminnanjohtaja
Kynnys ry

Järjestöt osallistuivat Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnitelman työstämiseen

Oulun kaupunki laatii vuorovaikutussuunnitelmaa. Suunnitelma sisältää toimenpiteitä kuntalaisten ja kaupungin välisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa käsitellään vuorovaikutusta tärkeimpien sidosryhmien eli järjestöjen ja yritysten kanssa. Järjestötoimijat osallistuivat vuorovaikutussuunnitelman työstämiseen työpajassa 16. tammikuuta nostaen esiin erityisesti avoimuuden, arkisen kohtaamisen ja alueellisten toimintojen koordinaation merkitystä.

Oulun kaupungin ja kuntalaisten väliseen vuorovaikutukseen liittyen järjestötoimijat korostivat avoimuuden merkitystä: Sähköisten palvelujen tulisi olla helppokäyttöisiä ja saavutettavia. Kansalaisaloitteiden ja osallistuvan budjetin prosessit tulisi avata ja tehdä näkyviksi. Toiminnan suunnittelussa tulisi hyödyntää lapsivaikutusten arviointia. Kaupungilta toivottiin myös rohkeita ja konkreettisia kokeiluja, joissa riittävällä rahoituksella voitaisiin kehittää toimintoja.

Järjestöt korostivat myös arkisen kohtaamisen paikkoja: Kaupungin virkamiesten tulisi jalkautua alueelle kuntalaisten pariin ja alueille tulisi nimetä ”nimikkovaltuutetut”, joiden kautta aloitteita voisi viedä eteenpäin. Kuntalaisilta ja järjestöistä löytyvää osaamista toivottiin hyödynnettävän mm. kaupungin palvelujen, rakennusten ja sähköisten alustojen kehittämisessä. Kaupungin päätöksenteossa tulisi hyödyntää dialogista Erätauko-menetelmää, jonka avulla erilaisia näkemyksiä voidaan käsitellä ilman vastakkainasettelua.

Järjestötoimijat nostivat esiin alueellisen toiminnan koordinaation tarpeen: Alueellisen toiminnan resursseja tulisi vahvistaa kuntalaisten ja järjestöjen toiminnan tukemiseksi. Esimerkiksi vapaaehtoisten ja vertaisten toteuttama matalan kynnyksen harrastustoiminta hyötyisi alueellisesta koordinoinnista. Alueiden välistä vuorovaikutusta tulisi lisätä, jotta alueiden hyviä käytäntöjä esim. järjestöyhteistyöhön liittyen voitaisiin levittää kaupungin sisällä.

Oulun kaupungin ja järjestöjen välisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi järjestötoimijat ehdottivat kaupungille koordinoivaa roolia suhteessa järjestötoimintaan. Oulun kaupungilla on toimialakohtaiset nimetyt järjestöyhdyshenkilöt, mutta heidän roolinsa ei ole järjestöille selkeä. Järjestöt toivoivat myös kaupungilta järjestöjen ja vapaaehtoisten huomioimista ja kiittämistä.

Kokonaisuudessaan järjestötoimijat pitivät vuorovaikutussuunnitelmatyöryhmän laatimaa luonnosta hyvänä ja kattavana pohjaesityksenä. Järjestöt kaipasivat suunnitelmaan kuitenkin lisää konkretiaa siitä, mitä työryhmän esitykset tarkoittavat käytännössä. Konkretiaan päästäneen vasta siinä vaiheessa, kun suunnitelmaa jalkautetaan kaupungin toimialojen toimintaan.

Järjestöjen täydennysehdotukset Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnitelmaan on koottu ja toimitettu Oulun kaupungin yhteisötoiminnan käyttöön. Vuorovaikutussuunnitelmaa käsitellään myös 18 asukasillassa. Päätöksentekoon suunnitelman on tarkoitus mennä maaliskuussa. Lisätietoja vuorovaikutussuunnitelmatyöstä antavat työryhmän puheenjohtaja Pasi Laukka sekä työryhmän sihteeri Merja Niemelä (ks. https://www.ouka.fi/oulu/yhteisotoiminta/yhteystiedot).

Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke
Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Tiedote Ihimiset.fi-palvelun käytöstä 21.1.2019

Tiedote


Toimeksi-järjestelmään tehdään maanantaina 21.1. korjaus, joka vaikuttaa kaikkien käyttäjien viimeisen 3 kuukauden aikana tekemiin uutisiin siten, 
että niistä katoaa alue, kunta ja kylä/kaupunginosa tiedot. Nämä tiedot voidaan käydä käsin palauttamassa hallintapaneelin kautta. Tämä ei vaikuta palvelun käyttöön muuten.

Ihimiset.fi on osa Toimeksi-kokonaisuutta.

Jos tarvitsette apua palvelun käytössä, ottakaa yhteyttä puhelimitse 050 348 4676 tai sähköpostilla info@kumppanuuskeskus.fi.

Ystävällisin terveisin

Ihimiset.fi ylläpito

Palvelupaja-hanke yhteistyön tukena

Palvelupaja-hanke on Siikajoen kunnan ja yhdistysten yhteinen Leader –hanke, jonka tavoitteena on yhteistyön tukeminen ja viestinnän parantaminen. Hankkeen taustalla on maakuntauudistus, jonka myötä kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyö tulee olemaan entistä suuremmassa roolissa. Hankkeessa tehdään yhdistysten toimintaa näkyvämmäksi. Siikajoen kuntastrategian tärkein tavoite on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen, missä yhdistykset ovat kunnan tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Hankkeessa on järjestetty yhdistysten iltoja. Niissä on kerätty tietoa yhdistysten koulutus- ja muista toiveista sekä toiminnan haasteista. Koulutustoiveisiin on osin vastattukin järjestämällä ensiapukursseja sekä hirvenlihan leikkauskurssi. Tulossa on ainakin yhdistysten hallintoon perehdyttävä koulutus, järjestyksenvalvojakurssi sekä hygieniapassikoulutus. Koulutuksia on saatu myös Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hankkeen kautta.

Yhdistysten illoissa nousi esiin tarve uudistaa avustusten jakokriteereitä ja parantaa tiedotusta avustuksista. Siikajoella on tehty yhteistyöasiakirja ja uudet avustushakulomakkeet. Yhdistysten illat eli Neuvottelupäivät on tarkoitus järjestää säännöllisesti kahdesti vuodessa. Neuvottelupäivillä päivitetään tarvittaessa yhteistyöasiakirjaa, tiedotetaan erilaisista rahoitusmahdollisuuksista ja keskustellaan yhdistyksiä koskevista ajankohtaisista asioista.

Tällä hetkellä Siikajoen kunnassa jaetaan jokaiseen talouteen kuukausittain ilmestyvää kuntatiedotetta, Siikasanomia, jossa yhdistykset voivat ilmaiseksi ilmoittaa tapahtumistaan. Siikasanomat perinteisenä paperiversiona tavoittaa myös ne henkilöt, jotka eivät nettiä käytä. Ilmoitukset poimitaan kunnan verkkosivuille tapahtumakalenteriin ja lisäksi niistä ilmoitetaan älypuhelimissa toimivan sovelluksen, Siikajoki Foorumin, kautta sekä Facebookissa. Yhdellä sähköpostiviestillä yhdistys saa siis tapahtumansa näkymään useissa kanavissa. Ilmoituskäytäntö on toimiva ja yhdistyksille helppo. Tapahtumia voi ilmoittaa myös verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta suoraan.

Siikajoen kunnan verkkosivuilla on luettelo aktiivisesti toimivista yhdistyksistä ja sieltä löytyvät niiden omat verkkosivut. Yhdistykset voivat päivittää tietojaan kunnan verkkosivuilla olevalla lomakkeella.

Yhdistyksiltä on noussut toiveita saada palkattua työvoimaa, mutta yksittäiselle yhdistykselle työllistäminen on taloudellisesti hankalaa. Työllisyyden hoitoon etsitään uusia keinoja tuleva maakuntahallinto huomioon ottaen.

Siikajoella suunnitellaan hyvinvointi- ja vapaa-ajanmessuja pidettäväksi kuluvana vuonna. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta eri yhdistyksistä, saada uusia toimijoita mukaan yhdistysten toimintaan ja lisätä kolmannen sektorin toimijoiden hyvinvointia. Ei kuitenkaan kannata uudistaa vain uudistamisen vuoksi ja joskus vanha toimiva käytäntö on parempi kuin uusi. Kolmannen sektorin työ on vapaaehtoista toimintaa ja siellä toimivien jaksamisesta täytyy myös huolehtia.

Kirsi Autio

Hanketyöntekijä

Palvelupaja-hanke

Eri toimijat Kreivinsaaressa