Aukioloajat vko 30 alkaen

Aukioloaikamme muuttuvat taas 😀. Laajentunut ruoka-aputoimintamme aiheuttaa näin alkuun pientä säätöä.

Ensi viikon (vko 30) alusta alkaen yhdistys on avoinna ma, ke ja pe klo 12.00-14.00. Eli siirrämme kelloa tunnin taaksepäin 😉.

Käsikirja Pohjois-Pohjanmaan yhdistysagenteille ja järjestöyhdyshenkilöille on julkaistu

Käsikirja Pohjois-Pohjanmaan yhdistysagenteille ja järjestöyhdyshenkilöille on julkaistu

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke on julkaissut käsikirjan kunnissa toimivien vapaaehtoisten yhdistysagenttien ja järjestöyhdyshenkilöiden työn tueksi. Käsikirja julkistettiin 15.6. yhdistysagenttien kehittämis- ja virkistyspäivässä Oulussa. Tilaisuuteen osallistuneet yhdistysagentit saivat mukaansa painetun version käsikirjasta ja se tullaan jakamaan kaikille Pohjois-Pohjanmaan yhdistysagenteille ja järjestöyhdyshenkilöille tulevissa tapaamisissa.

Käsikirjasta löytyy monenlaista tietoa kunta-järjestöyhteistyön tueksi. Kirjassa avataan mm. yhdistysagentin ja järjestöyhdyshenkilön toimenkuvaa, kerrotaan järjestöystävällisen kunnan teeseistä sekä listataan erilaisia tehtäviä, joita agentit ja järjestöyhdyshenkilöt voivat tehdä, jotta koko Pohjois-Pohjanmaasta saadaan askel kerrallaan järjestöystävällisempi.

Käsikirjaa voi selailla myös netissä ja se löytyy Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa –sivulta.

Lisätietoja:

Helena Liimatainen, helena.liimatainen@ppsotu.fi

Anna Katajala, anna.katajala@ppsotu.fi

Anni Rekilä, anni.rekila@ppsotu.fi

DigiJelppari vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.8.2019

DigiJelppari vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.8.2019

Onko sinulla arjen digitaidot hallussa ja etsit mielekästä vapaaehtoistoimintaa Oulun alueelta? Caritas-Säätiön DigiJelppari-hanke (2019-2021) järjestää vapaaehtoisille digijelppareille suunnatun koulutuksen, jonka tarkoituksena on antaa valmiuksia toimia oululaisille ikäihmisille digiopastajina arjen digiasioissa.

Koulutukseen osallistuminen on maksutonta.

Lisätietoja sekä ilmoittautumisohjeen löydät alla olevasta linkistä!

 

Digijelppari vapaaehtoiskoulutus 24.8.2019

 

Kesäisin terveisin,

Matleena Keränen

DigiJelppari-hanke, projektikoordinaattori

p. 044-468 4201

matleena.keranen@caritaslaiset.fi

Ihimiset.fi-ylläpito lomailee

Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen hiljentyessä tauolle, myös Ihimiset.fi-sivuston ylläpitoon jää vähemmän henkilöstöä.

2.7.2019 aloittaa myös loputkin ylläpidosta ansaittua lomanviettoa ja palaa 31.7.2019 takaisin sorvin ääreen. Tänä aikana mahdollisesti ilmenneissä ongelmatilanteissa tai lomakeilmoituksissa palataan asiaan sitten heinäkuun lopussa. Kärsivällisyyttä pyydämme.

 

Oikein mukavaa kesää! 🙂

 

t: Ylläpito

Millaisessa kunnassa ja maakunnassa järjestöjen on hyvä toimia?

Järjestöt ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti kuntansa sisällä. Järjestöjen toimintaa ohjaa toimijoidensa oma tahtotila toimia jonkin asian hyväksi ja sen puolesta vapaaehtoisesti ja voittoa tavoittelematta. Järjestö on toimijoilleen ja jäsenilleen toiminnastaan riippuen tärkeän asian äänitorvi ja vaikuttaja ja tukee myös kansalaiskasvatusta. Järjestöt myös edistävät toiminnallaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tänä päivänä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tunnistaneet järjestötoiminnan potentiaalin. Nyky- yhteiskunnassa kunnan tuottamien lakisääteisten palveluiden tueksi tarvitaan vapaaehtoisia hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä. Järjestöjä, joiden toiminnan ansiosta asukkaiden ja eri ryhmien osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja ääni saadaan kuuluviin. Järjestöjä, joiden toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, luo turvaa, sekä tarjoaa vertaistukea ja pelveluita erityisesti vähempiosaisten arkeen.

Tämä on voimavara jonka toiminnan jatkumiseksi ja varmistamiseksi  kunnissa ja maakunnissa on kehitettävä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tärkein askel on, että kunta tunnistaa ja tunnustaa järjestötoiminnan merkityksen, vaikuttavuuden ja potentiaalin kumppaninaan kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja ylläpitäjinä.

Järjestöjen toimntaedellytysten takaamiseksi järjestöystävällinen kunta tukee järjestöjen toimintaa jakamalla järjestöavustuksia, tarjoaa maksuttomia tiloja järjestöjen käyttöön, sekä informoi  ja viestii järjestöjen toiminnasta omissa informaatiokanavissaan kunnan asukkaille. Järjestötoiminnasta viestimisessä kunnat voivat hyödyntää maksutonta ihimiset.fi- verkkopalvelua.

Jotta kunta voisi hyödyntaää järjestöjen toimintaa omien palveluiden kehittämisessä ja tukemisessa, tulisi kunnan nimetä järjestöyhdyshenkilö ja kutsua järjestöt säännöllisesti koolle yhteistyökuvioiden kehittämiseksi ja järjestöjen kokemustiedon keräämiseksi

Järjestöystävällinen kunta mahdollistaa asukkaidensa aktiivisen osallistumisen sekä kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluissaan. Ottaessaan järjestötoiminnan osaksi kunnan päätöksentekorakennetta, toiminnan suunnittelua ja – kehitystä, voidaan vähentää kuntalaisten eriarvoisuutta, vahvistaa ja kehittää vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kuntalaistensa hyvinvointia ja terveyttä.

Muuttuvassa kunta- ja maakuntahallinnon ympäristössä, kunta ja maakunta sopivat vastuunjaon järjestöjen toimintaedellytysten ylläpitämisestä, kokemustiedon keräämisestä ja hyöduntämisestä, toiminnan suunnittelusta ja – toteutuksesta sekä arvioinnista. Potentiaalia on!

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeen kouluttamat yhdistysagentit voivat toimia kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön edistäjinä. Yhdistysagentti on järjestöjen edustaja, jonka tehtävä on herättää keskustelua kunnan päätöksentekijöiden keskuudessa. Yhdistysagentti huolehtii siitä, että järjestöjen ääni saadaan kuuluviin kunnan päätöksenteossa ja että järjestöt osallistettaisiin kunnan kehittämiseen liittyvissä  työryhmissä, työpajoissa, hankkeissa ja strategioissa.

Virpi Lastikka,

yhdistysagentti, Kalajoki

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE tiedottaa 1/2019

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE tiedottaa 1/2019

Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen (vammaissopimus) kansallinen koordinaatiomekanismi. Sen tehtävänä on edistää sopimuksen toimeenpanoa. Vammaissopimus on Suomessa ollut voimassa vuodesta 2016. Vammaissopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet.

VANEn toimikausi päättyi huhtikuun lopussa. Uuden neuvottelukunnan nimeämisprosessi käynnistyi toukokuussa. Valtioneuvosto nimittää uuden neuvottelukunnan ja sen työ käynnistyy alkusyksystä. VANEn tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksessa (908/2016).

Vammaissopimuksen ensimmäisen kansallisen toimintaohjelman toimikausi päättyi myös huhtikuun lopussa. Lue uutinen aiheesta: https://vane.to/artikkeli/-/asset_publisher/yk-n-vammaissopimuksen-kansallinen-toimintaohjelma-lisasi-tietoisuutta-vammaisten-henkiloiden-oikeuksista

Henkilöstömuutoksia

VANEn pääsihteeri Merja Heikkonen siirtyi 1.2.2019 alkaen Kynnys ry:n palvelukseen. Heikkosen sijaisena toimii erityisasiantuntija Tea Hoffrén. VANEn suunnittelijana työskentelee Leea Rautanen-Muhli ja sihteerinä hallinnollinen avustaja Anne Vuori.

Yhteystiedot:

Sähköpostit: etunimi.sukunimi(at)stm.fi tai vanen.posti(at)stm.fi

Puh. 029 516 001 (STM:n vaihde)

Twitterissä: @VANE_STM

Muista päivittää kuntasi vammaisneuvoston yhteystiedot

VANEn verkkosivuille on koottu kunnallisten vammaisneuvostojen yhteystiedot. Lisäksi VANE ylläpitää omaa tiedotustaan varten sähköpostilistaa. Tiedot perustuvat kuntien omaan ilmoitukseen. Muistathan tarkistaa, ovatko kuntasi vammaisneuvoston tiedot ajan tasalla. Ilmoita tarvittaessa muutokset verkkosivujemme lomakkeen kautta: https://vane.to/vammaisneuvostot/paivita-tiedot

Vammaisneuvostopäivät järjestetään marraskuussa

Vammaisneuvostopäivät järjestetään tänä vuonna 27.-28.11.2019, paikkana Sokos Hotel Vantaa, Hertaksentie 2, 01300 Vantaa. Päivien ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan verkkosivuillamme elokuussa. Voit lähettää ideoita siitä, mitä aiheita päivillä voitaisiin käsitellä 28.6.2019 mennessä osoitteeseen vanen.posti(at)stm.fi.

VANE järjestää syksyllä webinaarin rikosten torjunnasta

Rikoksentorjuntaneuvosto on oikeusministeriön yhteydessä toimiva valtioneuvoston asiantuntija- ja yhteistyöelin, joka suunnittelee ja toteuttaa toimia rikollisuuden ehkäisemiseksi. Tavoitteena on rikoksista aiheutuvien haittojen vähentäminen ja turvallisuuden edistäminen. VANE päätti kokouksessaan 6.11.2018 käynnistää yhteistyön rikoksentorjuntaneuvoston kanssa.

VANE järjestää syksyllä 2019 webinaarin, jossa keskustellaan rikoksentorjunnasta vammaisten henkilöiden näkökulmasta. Kyseessä on noin tunnin mittainen verkkoluento, jota voit seurata omalta tietokoneeltasi. Webinaarin tarkempi ajankohta julkaistaan alkusyksystä VANEn verkkosivuilla.

Voit vaikuttaa siihen, mitä aiheita webinaarissa käsitellään lähettämällä ideasi 28.6.2019 mennessä osoitteeseen vanen.posti(at)stm.fi.

Ajankohtaista lainsäädännöstä

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu päättyi viime vaalikaudella pääministeri Juha Sipilän hallituksen eronpyynnön myötä. Tuleva hallitus päättää, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä kuten esimerkiksi maakunnallisten vammaisneuvostojen valmistelua. Tuleva hallitus tekee ratkaisut myös tehdyn työn hyödyntämisestä.

Vammaislainsäädännön uudistuksessa tähdättiin kokonaan uuteen vammaispalvelulakiin. Hallituksen esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi (HE 159/2018 vp) annettiin viime vuoden syyskuussa. Uudella lailla oli tarkoitus korvata vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettu laki (380/1987, vammaispalvelulaki) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki (519/1977, kehitysvammalaki). Lakiehdotusta ei ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa vaalikauden 2015–2018 aikana ja se raukesi vaalikauden päättyessä.  Myöskään hallituksen esitystä laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista (HE 310/2018 vp) eli ns. asiakasmaksulakia ei ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa, vaan asian käsittely raukesi. Uusi hallitus päättää näiden lakien jatkovalmistelusta.

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamista koskevan lainsäädännön valmistelua. Kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, jolla on vahva kytkös perustuslakiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut ja hoito perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Joskus joudutaan kuitenkin tilanteisiin, joissa henkilön tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta on suojattava itsemääräämisoikeutta rajoittamalla. Tällöin on kyse ihmisen perusoikeuksista ja niihin puuttumisesta. Luonnos asiakas- ja potilaslaiksi oli lausunnolla syksyllä 2018. Lausuntopalautteen perusteella luonnokseen tuli paljon muutostarpeita, joiden toteuttaminen vaatii jatkotyötä. Lainsäädännön valmistelun etenemisestä tiedotetaan tarkemmin työn edetessä.

Tutustu uuteen hallitusohjelmaan: https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/sallistava-ja-osaava-suomi-sosiaalisesti-taloudellisesti-ja-ekologisesti-kestava-yhteiskunta

 

 

 

 

 

Kynnyksen Uutiskirje 2/2019:

Kynnyksen Uutiskirje 2/2019:

1) Kynnys ry pitää hallitusohjelman kirjauksia vammaisten henkilöiden kannalta positiivisina

2) Henkilökohtaisen avun paraati HAP 11.6.

3) Tule kummiksi vammaiselle naiselle!

4) Cross over -festivaali 2019 8.–9.6.

5) DiDa – Disability Day -ohjelmahaku on käynnissä

1) Kynnys ry pitää hallitusohjelman kirjauksia vammaisten henkilöiden kannalta positiivisina

Hallitusohjelmaan on kirjattu monia vammaisia ihmisiä koskevia asioita. Sosiaalisesti kestävässä hyvinvointivaltiossa luvataan huomioida vammaisten osallisuus sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään työllisyyden kasvuun sekä vammaisten asumisen esteettömyyteen, laitoshoidon purkuun ja yksilöllisten valintojen tukemiseen. Ohjelmassa halutaan vahvistaa vammaisten tietoisuutta omista oikeuksistaan.

Hallitusohjelmassa on mainittu myös sähköisten palvelujen esteettömyys ja selkokielen käyttö. Ruotsinkielisten vammaispalvelut turvataan. Kolmannen sektorin palkkatuki aiotaan uudistaa ja välityömarkkinoita kehittää niin, että vammaisten pääsy työmarkkinoille helpottuu. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lainsäädännön päivitystarpeet viittomakielilain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiseksi selvitetään.

Hallitusohjelmassa tunnustetaan, että vaikka vammaisten henkilöiden asema on viime vuosina parantunut, yhdenvertaisuus ei silti usein toteudu. Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat haasteita vammaispalveluissa. Vammaisten ihmisten yksilöllisten tarpeiden parempi huomioon ottaminen aiotaan toteuttaa osana vammaispalvelulain uudistusta. Samalla kokeillaan kehitysvammaisten henkilökohtaisia budjetteja. Kokeilujen yhteydessä arvioidaan myös lainsäädännön muutostarpeet.

Kynnys ry pitää hallitusohjelman monia kirjauksia vammaisten henkilöiden kannalta positiivisina. Erityisen positiivista on vammaispalvelulain uudistuksen jatkaminen vammaisten henkilöiden yksilölliset tarpeet huomioiden. Kynnys katsoo, että henkilökohtaisen budjetin kokeilua ei pitäisi rajata vain kehitysvammaisiin.

Lisätietoja:

toiminnanjohtaja Merja Heikkonen: merja.heikkonen@kynnys.fi

Koko hallitusohjelma on luettavissa: https://interactive.sanoma.fi/arkku/files/25992474Neuvottelutuloshallitusohjelmasta3.6.2019.pdf

2) Henkilökohtaisen avun paraati HAP 11.6.

Henkilökohtaisen avun paraati järjestetään ensimmäistä kertaa Suomessa

Henkilökohtaiset avustajat ja henkilökohtaisen avun käyttäjät kannatusjoukkoineen kerääntyvät kesäkuun alussa juhlistamaan tänä vuonna 10 vuotta täyttävää henkilökohtaista apua ja näyttävät, mikä voima avussa piilee.

Henkilökohtainen apu on monelle vammansa vuoksi apua tarvitsevalle ensisijainen itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen elämän perusta. Se toteuttaa oikeutta vapauteen ja turvaa päivittäiset toimet, mutta se on paljon muutakin. Henkilökohtainen apu avaa oven maailmaan: se mahdollistaa opiskelun ja työelämän, harrastukset ja ihmissuhteet – ylipäänsä kuulumisen yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Henkilökohtaiset avustajat tekevät tärkeää työtä sydämellä ja ajatuksella. He mahdollistavat sitoutumisellaan ja osaamisellaan vammaisen ihmisen itsenäisen elämän. Henkilökohtaisten avustajien työ saattaa olla usein ulkopuolisille huomaamatonta, vaikka avun saajalle se onkin kaiken toiminnan avain.

Henkilökohtaisen avun kentän erilaiset toimijat haluavat näyttää kaikille, mistä meidät on tehty: elinvoimasta ja ylpeydestä! Kokoonnumme yhteen ja kutsumme kaikki muutkin mukaan ensimmäiseen henkilökohtaisen avun juhlakulkueeseen. Näytetään, että me olemme ja me toimimme!

Henkilökohtaisen avun paraati järjestetään 11.6.2019. Tapaamme Helsingin Kampin Narinkkatorilla klo 14 ja sieltä marssimme kulkueena eduskuntatalolle.

Tapahtumassa on nollatoleranssi rasismille, syrjinnälle, vihapuheelle, väkivallalle ja kaikenlaiselle kiusaamiselle.

Henkilökohtaisen avun paraatin suojelijana toimii Paula Risikko

Lisätietoa ja paraatin ohjelma: https://www.facebook.com/events/661483447635960/


3) Tule kummiksi vammaiselle naiselle!

Kynnys ry. tukee vammaisten itsenäistä elämää, työllisyyttä ja koulutusta kehittyvissä maissa. Painotamme erityisesti vammaisten ihmisten omaa osallisuutta. Tukemiemme hankkeiden päättäjät ja työntekijät ovat itse vammaisia. Yksi toimintamme keskeisiä painopisteitä on vammaisten naisten tasa-arvo.

Kummina tuet Kynnyksen Etiopian ja Keski-Aasian vammaisia naisia. Tuellasi naiset saavat mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. He:

  • osallistuvat pienyrittäjyyskoulutuksiin -> perustavat katukioskeja
  • osallistuvat ruuanlaittokursseille -> oppivat valmistamaan terveellistä ruokaa
  • osallistuvat vertaistukileireille -> saavat rohkeutta itsenäiseen elämään
  • suunnittelevat tiedotusta vammaisten oikeuksista -> marssivat kaupungin halki vammaissopimuksen ratifioimiseksi
  • osallistuvat seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien kursseille -> oppivat päättämään omasta kehostaan ja oikeudesta perustaa oma perhe

Kummina maksat valintasi mukaan 10 tai 20 euroa kuukausittain Kynnys ry:lle.

Kummina saat

  • kerran vuodessa kummiterveiset omalta kumminaiseltasi ja kuulet miten hänellä menee
  • kummiterveiset naisohjelmistamme Etiopiasta tai Keski-Aasiasta
  • kurkistaa työhömme ja olla mukana mahdollistamassa vammaisten naisten oikeuksien toteutumista maailmassa

LIITY KUMMIKSI: http://kynnys.fi/tule-kummiksi-vammaiselle-naiselle/

4) Cross over -festivaali 2019

Kulttuuriyhdistys Suomen EUCREA ry järjestää yhteistyössä Kynnys ry:n kanssa Cross Over ‑festivaalin 8.–9.6.2019 Kaapelitehtaan Pannuhallissa. Tapahtuma järjestetään kahdettatoista kertaa.

Cross Over on tapahtuma, jossa vammaiset ja ei-vammaiset taiteentekijät tuovat esiin taidettaan. Kysymyksessä on taiteilijoiden poikkitaiteellinen juhla ja kannanotto korkeatasoisen vammaispoliittisen taiteen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseksi. Luvassa on monenlaista ohjelmaa, teatteria, tanssia, kirjallisuutta, kuvataidetta ja musiikkia.

Tänä vuonna ohjelmistosta mainittakoon mm. kuvataiteilija Maarit Hedmanin taidetyöpaja, X-Factorista tuttu Nancy Tinkerbella bändeineen, näkövammainen stand up -koomikko Tommi Vänni, Petra Streng, Harri Eriksson ja Tiina Kokkoniemi esityksellä Aarnivalkeat sekä Dimitri Baltzar yhtyeineen.

Cross over -festivaalille on vapaa pääsy, tervetuloa!

Päiväkohtainen ohjelma (muutokset ovat mahdollisia): http://www.eucrea.fi/crossover/ohjelma-2-2/. 

5) DiDa – Disability Day -ohjelmahaku on käynnissä

DiDa – Disability Day Art & Action 2019 tarjoaa jo neljättä kertaa monipuolisesti taidetta, kulttuuria ja tekemisen meininkiä ympäri Helsinkiä marras-joulukuun vaihteessa huipentuen kansainvälisenä vammaisten päivänä 3.12.  DiDa tarjoaa hauskanpitoa, yhdessä olemista ja taiteesta nauttimista.

Tuttavallisemmin DiDana tunnettu kansainvälistä vammaisten päivää juhlistava festivaali haluaa paitsi muovata asenteita myös nostaa pinnalle esiintyjäkavalkadillaan tuntemattomampia helmiä eri taiteenaloilta. Tapahtuma nostaa keskustelunaiheeksi tasa-arvoon liittyvät polttavat kysymykset sekä pureutuu niihin tabuihin, joita vammaisuudessa vielä on jäljellä.

 

Mikäli sinulla on teos tai projekti, joka mielestäsi sopisi osaksi DiDaa, avoin ohjelmahaku löytyy osoitteesta:  https://disabilityday.net/ohjelmahaku/.

 

 

**

Kynnys ry on eri tavoin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen perustivat vammaiset opiskelijat 1973. Kynnys ry:n toimipisteet ovat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Kynnyksen ulkoinen uutiskirje lähetetään 4 kertaa vuodessa Kynnyksen yhteistyötahoille ja jäsenistölle. Mikäli ette halua tätä kirjettä, tai haluatte liittää toisen osoitteen listalle, voitte ilmoittaa siitä sähköpostitse osoitteeseen: sanni.purhonen@kynnys.fi.

 

Kynnyksen tietorekisteriselosteet löytyvät Kynnyksen nettisivuilta näistä sijainneista (suoralinkit):

 

Jäsenrekisteriseloste:

http://www.kynnys.fi/liity-jaseneksi/

(Ylhäällä linkki +lomake)

 

Asiakasrekisteriseloste:

https://holvi.com/shop/Kynnyskauppa/

Sivun alalaidassa HOLVI-ohjelmiston määrittämä paikka, oikealla alin linkki.

 

**

 

Kynnys ry Helsinki

Siltasaarenkatu 4, 5.krs

00530 HELSINKI

puh. (09) 6850 110

sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@kynnys.fi

Kuka sanoi, että tämä olisi helppoa?

Tovi sitten olin viettämässä kaveriporukalla iltaa. Siinä juhlittiin kaverin synttäreitä ja samalla sitten kaverin kanssa päätettiin nostaa maljat minun uudelle nimikkeelle. Selvisi siinä sitten, että monilla ei ole oikein tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä kokemustoimija tarkoittaa tai mitä sellainen tekee.

Kuitenkin samaan syssyyn moni kykeni sanomaan, että sehän on helppoa, saisipa itekin elantonsa höpisemällä omasta elämästä. Ensinnäkin, me ei saada elantoamme tästä. On mahdollista, että tilaaja haluaa maksaa meille korvauksen tai palkkion, korvata matkakulut tai tarjota lounaan. Se palkkio tai korvaus ei ole automaatio. Toisekseen me ei tätä tehdä sen vuoksi, että saisimme tästä rahaa. Nettisivusto http://www.kokemuskoulutus.fi/kokemuskoulutus/ kertoo hyvin, mistä tässä on kysymys. Kannattaa perehtyä linkin sisältöön ja siihen mitä se kokemustoimija oikein tekee. Palaan tähän kyllä tekstin loppupuolella itsekin.

Kieltämättä eräänlainen teflon-pinnoite olisi hyvä olla, että ei kaikki kommentit jäisi mieleen pyörimään. Minulla sellaista kunnon pinnoitetta ei ole ja kommentti, että tämä olisi helppoa jäi päähän pyörimään. Me ei käydä se kun vaan höpöttelemässä omasta elämästä. Meillä jokaisella on itsellä tai perheessä taustalla vamma, sairaus, trauma, kokemus, joka on muuttanut elämää ja vaikuttaa siihen kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi mie itse puhun aivovammasta, tyypin 1 diabeteksesta joka on mallia 1:1 000 000. Mie olen menettänyt sen vuoksi yli kymmenen vuoden opiskelut ja niiden tuomat ammatit. Tulen tämän vuoksi sokeutumaan ja elämään tämän taudin kanssa loppuelämän, vaikka kahdenkymmenenyhdeksän vuoden elämästä olen tämän kanssa jakanut jo 26 vuotta.

Lisäksi puhun muista traumaattisista kokemuksista. Väkivallasta ja sen eri muodoista. Persoonan hajoamisesta, masennuksesta, itsemurhayrityksestä, vammautumisesta, oman vapauden ja itsenäisyyden menettämisestä nuorena. Sen vuoksi hyvin särähtää korvaan, kun sanotaan, että mie saan rahaa helposti. Ei, mikään asia noista ei ole helppoa, joka ikinen kerta, kun puhun nuista käyn tapahtumia läpi päässäni. Se ei ole helppoa, mutta se on vapaaehtoista ja terapeuttista, jonka vuoksi sitä haluaa tehdä.

Tätä ei tehdä rahan toivossa, tätä ei tehdä huomionhakemisen vuoksi, tätä ei tehdä siksi, että tämä olisi vaan lystiä tekemistä tai tästä saa valtaisia etuuksia. Tätä tehdään siksi, että voisimme estää muita kokemasta mahdollisia vääryyksiä, jottei muiden tarvitse joutua kohtaamaan ennakkoluuloja, siksi että muut eivät joutuisi nöyryytyksen kohteeksi, kun astuvat kävellen invavessasta ulos. Tai meitä ja meidän kokemuksia väheksytään, koska me näytämme joltain tai olemme jonkun ikäisiä.

Paras palkinto kokemustoimijalle on se, että puheenvuoron jälkeen kokee itse olevansa ehjä, ehkäpä eheytynyt. Puhuja on tyytyväinen sekä taas saanut uuden ulottuvuuden omaan tarinaan. Kuulija on saanut päivitettyä ajatuksiaan, saanut uusia näkökulmia ja ideoita ja asenteita tai sitten saanut tavoitteen täytettyä.

Itse haluan puhua omasta elämästäni ja tarinasta siksi, että ymmärrettäisiin diabeteksen olevan myös elämää täysin ohjaava sairaus, se ei ole helppoa ja omilla valinnoilla ei joskus ole mitään merkitystä diabeteksen kanssa. Tai se ei tee minusta tyhmää, vaikka en osaa jotain muista normaalia asiaa, kuten keittää puuroa.

Lisäksi haluan kertoa sen, että eläke ei ole luovuttamista, eikä se tee kenestäkään ihmisestä huonompaa tai luovuttajaa, jos jää nuorena eläkkeelle. Edelleen jokainen meistä on yksilö. Arvokas sävy maailman paletissa.

Kuvan mahdollinen sisältö: 1 henkilö, lähikuva

 

 

Sanna

Järjestöneuvottelukunta laatimaan järjestöyhteistyön suositusta kunnille

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta kokoontui vuoden toiseen kokoukseensa maanantaina 20. toukokuuta. Neuvottelukunta päätti alkaa laatia kunnille suositusta järjestöyhteistyöhön liittyen. Suosituksen toivotaan tarjoavan kunnille eväitä siihen, miten järjestöyhteistyötä voidaan organisoida ja kehittää yhdessä eri alojen järjestöjen kanssa. Suosituksen laatimista tukee valtakunnallisessa Järjestöt mukana muutoksessa –ohjelmassa eri maakunnista koostettava tieto.

Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtajisto ja sihteeristö yhdessä Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hankkeen kanssa lähtee miettimään tarkemmin, mitä sisältöjä suositukseen kannattaisi ottaa ja miten suositusta lähdetään rakentamaan. Kokouksessa puhetta oli ainakin järjestöyhdyshenkilön nimeämiseen, järjestöjen käytössä oleviin tiloihin sekä järjestöavustuksiin liittyvistä sisällöistä. Suosituksen pohjana toimii Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa –kampanjan teesit, joiden edistämiseen järjestöneuvottelukuntakin on sitoutunut.

Neuvottelukunta keskusteli myös järjestöstrategiasta. Ainakin kuudessa maakunnassa ympäri Suomen järjestöstrategia on olemassa ja viidessä sellaista laaditaan tai sellainen tullaan laatimaan, mutta kokemukset strategioiden hyödyistä ovat ristiriitaisia. Järjestöneuvottelukunta päätyikin siihen, että ainakaan tässä vaiheessa Pohjois-Pohjanmaalla ei aloiteta strategiatyöskentelyä, vaan odotetaan, millaiseen esitykseen tuleva hallitus sote-uudistuksen suhteen päätyy.

Muita järjestöneuvottelukunnan kokouksessa käsiteltyjä aiheita olivat Pohjois-Pohjanmaan järjestötekopalkinnon valmistelu, Pohjois-Pohjanmaan digitukihanke sekä Eläkeliiton Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnan esittely. Järjestöneuvottelukunnan kokousmuistiot sekä muu aineisto löytyvät Pohjois-Pohjanmaan liiton sivuilta.

Helena Liimatainen

Projektipäällikkö, järjestöagentti

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry