Kohtaaminen, sujuvuus ja saavutettavuus tärkeitä sote-palveluissa järjestöjen näkökulmasta

Järjestöt ja yhdistykset ovat osallistuneet talven ja kevään aikana Pohjois-Pohjanmaan sote-palvelustrategian painopisteiden valmisteluun monin tavoin: Järjestöt ovat vastanneet kyselyyn sekä tuottaneet lukuisissa työpajoissa tietoa kohderyhmänsä, organisaationsa yhteistyön sekä palveluntuotannon näkökulmasta.

POPsote-hankkeessa valmisteltava sote-palvelustrategia luo yhteistä näkemystä tulevan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluista (https://popsote.fi/osahanke/sote-palvelustrategia/). Painopisteiden ja kärkitavoitteiden valmistelussa hyödynnetään myös muiden valmisteluun osallistuneiden tahojen (mm. asukkaat, henkilöstö, kunta- ja sote-johto, luottamushenkilöt, yritykset ja POPsote-hankkeet) näkemyksiä. Palvelustrategiasta ja siihen sisältyvistä painopisteistä ja kärkitavoitteista päättää vuonna 2022 valittava hyvinvointialuevaltuusto.

Järjestöt arvioivat kyselyssä kohderyhmiensä näkökulmasta tärkeimmiksi hyvien sote-palvelujen ominaisuuksiksi osaavan henkilöstön, asiakkaan tarpeiden kokonaisvaltaisen huomioinnin ja nopean palveluihin pääsyn. Järjestöt myös arvioivat, että niiden kohderyhmien näkökulmasta palveluja kehittäisivät sujuvammiksi erityisesti selkeä palveluihin ohjaaminen ja neuvonta, ihmisen kohtaaminen ja elämäntilanteen huomioiminen kokonaisuutena sekä saman työntekijän kanssa asiointi eri kerroilla. Työpajoissa järjestöt nostivat esiin hyvien sote-palvelujen rakentuvan kokonaisvaltaisista ja toimivista palveluketjuista, joissa järjestöt ovat mukana, palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta, hyvästä palveluohjauksesta, matalasta tiedon saamisen kynnyksestä, yhteistyöstä eri palveluiden kanssa sekä asiakkaiden erityistarpeiden tunnistamisesta.

Viittomakielisessä työpajassa korostui tarve sujuvalle tulkkaukselle, mm. selkeydelle siitä, kenen vastuulla tulkin hankkiminen on, potilastietojärjestelmän merkinnästä, että potilas tarvitsee tulkkia sekä ohjeesta, miten tulkki hankitaan, tulkin varaamisesta ajanvarauksen yhteydessä sekä etätulkkipalvelujen käytöstä.

Järjestöjen kohderyhmien näkökulmasta selvästi tärkeimmäksi lähipalveluksi osoittautui kyselyssä lääkärin ja hoitajan vastaanotto. Seuraavaksi eniten valintoja saivat laboratorio ja näytteenotto, hammashoito, ikäihmisten kotihoito sekä päivystyspalvelut. Nykyisiä sähköisiä palveluja piti helppokäyttöisinä kohderyhmän näkökulmasta 34% vastaajista ja puolet vastaajista oli sitä mieltä, että järjestön kohderyhmän sähköisiä palveluja tulisi lisätä.

Kyselyyn vastanneiden järjestöjen mielestä niiden kohderyhmät voisivat osallistua sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnitteluun, kehittämiseen ja päätöksentekoon antamalla henkilökohtaista palautetta, vastaamalla asiakas- ja käyttäjäkyselyihin sekä osallistumalla järjestöjen edustajana yhteiskehittämiseen. Työpajoissa nousivat esiin myös palveluista tiedottaminen, palautteen antamisen helpottaminen, kokemustiedon kerääminen asiakkaista ja heidän tarpeistaan, kokemustoimijoiden hyödyntäminen sekä yhteistyötilaisuudet asiakkaiden kanssa.

Järjestöt vastasivat työpajoissa voivansa olla tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluissa mukana tuottamalla tietoa jäsenistönsä ja palvelujen asiakkaiden hyvinvoinnista ja palveluiden tarpeista, mahdollistamalla kokemustoimijoiden hyödyntämistä palveluissa, tuomalla asiantuntijuutta palvelujen kehittämiseen, toteuttamalla vapaaehtoisten ammatillista ohjausta ja koulutusta, tarjoamalla erilaisia toimintaryhmiä paikallisesti, tekemällä yhteistyötä sote-palveluiden kanssa, vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluja, toimimalla osatoteuttajana erilaisissa kehittämishankkeissa sekä tuottamalla erityisasiantuntijuutta vaativia palveluja.

Palveluja tuottavien järjestöjen näkökulmasta nousi työpajojen pohjalta tärkeäksi huomioida järjestöjen yleishyödyllisen toiminnan tuottama lisäarvo palvelutuotannolle, järjestöjen toimintamahdollisuuksien säilymisen varmistaminen, eri kokoisten ja erilaisten järjestöjen mukana oleminen, palvelusetelin hyödyntäminen palveluntuottajan valitsemisen välineenä, asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä palvelujen kattavuuden ja tavoitettavuuden turvaaminen alueellisesti.

Järjestöt toivoivat kyselyssä eniten lisätietoa uudistukseen liittyen järjestöjen asemasta uudistuksessa sekä lähipalveluihin liittyvistä ratkaisuista. Tietoa haluttiin myös palveluihin liittyvistä valinnanmahdollisuuksista sekä yleistä tietoa uudistukseen liittyen.

Järjestöille ja yhdistyksille järjestettiin touko-kesäkuun vaihteessa tilaisuudet, joissa järjestöjen osallistuminen sote-palvelustrategian valmisteluun sekä järjestöjen tekemät nostot käytiin yhdessä läpi. Tilaisuuksien materiaalit löytyvät kesäkuun ajan sote-palvelustrategian sivulta https://popsote.fi/osahanke/sote-palvelustrategia/

Lisätietoa sote-palvelustrategiasta: Anu Vuorinen ja Liisa Jurmu (@oulunkaari.com)

Lisätietoa järjestöyhteistyöstä: Helena Liimatainen (@popsote.fi)

Asiasanat

sote, sote-uudistus, järjestöt, sote-palvelut, palvelustrategia, popsote,