Yhdistystoiminnalla suuri rahallinen arvo Utajärvellä

Usein kuuluu sanottavan, että vapaaehtoistyön arvoa ei voi mitata rahassa. Tämä on täysin totta, mutta paine vapaaehtoistyön rahalliseen mittaamiseen koskettaa monia yhdistyksiä ja niiden tekemää toimintaa. Kunnissa päätetään vuosittain seuraavan vuoden budjetista ja säästöpaineissa yhdistyksille maksettavat avustukset ovat usein tapetilla. Mitä enemmän yhdistyksillä on tarjota kunnan päättäjille ja virkamiehille jonkinlaista faktaa siitä, kuinka paljon arvokasta toimintaa kuntien maksamilla avustuksilla toteutetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä vapaaehtoistyön arvo ymmärretään ja siihen halutaan myös rahallisesta panostaa.

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke tarkasteli keväällä 2020 Utajärvellä toteutettua yhdistystoimintaa vuoden 2018 toiminnasta saatujen lukujen ja tietojen pohjalta. Kunta maksoi vuonna 2018 yhteensä 22:lle yhdistykselle 17 150 euroa perustoiminnan yleisavustuksina, joilla yhdistykset toteuttivat toimintaansa muiden rahoituslähteidensä lisäksi. Perustoiminnan avustukset vaihtelivat 100-9000 euron välillä per yhdistys, tyypillisimmin avustussummat olivat muutaman satasen luokkaa. Kunnan maksamat avustukset olivat monen yhdistyksen toiminnan kannalta merkittäviä.

Tarkemman tarkastelun kohteeksi valikoituivat Utajärven kunnan maksavat kohdeavustukset, sillä näistä oli saatavilla tarkempia lukuja kyseisillä avustuksilla toteutetusta toiminnasta. Yhteenvedossa on siis huomioitava, että kunnan maksamat kohdeavustukset ovat vain yksi avustuslaji, jolla kunta tukee yhdistysten toimintaa Utajärvellä. Rahallisten avustusten lisäksi Utajärven kunta tukee yhdistystoimintaa tarjoamalla yhdistysten käyttöön maksuttomia tiloja ja auttamalla ja ideoimalla tapahtumien ja toiminnan järjestelyissä yhdistysten kumppanina.

Vuonna 2018 Utajärvi maksoi yhteensä lähes 12 500 euroa kohdeavustusta yhdeksälle eri yhdistykselle ja niiden jaostoille. Avustuksella toteutettiin mm. liikunta- ja harrastekerhoja lapsille, nuorille, työikäisille ja ikäihmisille, järjestettiin retkiä, kilpailumatkoja ja kaikille kuntalaisille avoimia yleisötapahtumia. Asukaslukuun suhteutettuna Utajärvi maksoi vuonna 2018 hieman yli 19 euroa per asukas yleis-, tapahtuma- ja kohdeavustuksina. Määrä on yksi Pohjois-Pohjanmaan korkeimmista.

Yhdistyksille maksettavien avustusten tarkempi tarkastelu nosti esiin ajatuksen siitä, että etenkin kohdeavustusten käyttöä koskevassa raportoinnissa yhdistyksiltä voisi kerätä perustietoa avustuksella toteutetusta toiminnasta lomakkeella, jossa määriteltäisiin selkeästi kunnan haluama tieto kaikilta avustusta saaneilta yhdistyksiltä. Tällainen tieto voisi olla esimerkiksi tapahtumaan, tilaisuuteen, liikuntaryhmään, retkeen tai kilpailumatkaan osallistuneiden määrä, arvio käytetyn vapaaehtois- ja talkootyön tuntimäärästä koskien avustusten kohteena olevaa toimintaa ja kunnan tuen osuus kokonaiskuluista. Näin sekä kunnalla että yhdistyksillä olisi käytettävissä vertailukelpoista tietoa siitä, kuinka paljon monipuolista toimintaa avustuksilla toteutetaan, kuinka laajasti toiminta kuntalaisia hyödyttää ja kuinka paljon tärkeää vapaaehtoistyötä yhdistyksissä tehdään tämän eteen. Tämän toteutus voisi olla luontevaa esimerkiksi siinä vaiheessa, kun kunta siirtyy paperisista avustus- ja raportointilomakkeista sähköisiin.

Määrällinen toiminnan laskeminen ei tietenkään voi korvata laadullista puolta, sillä monet yhdistykset järjestävät toimintaa myös erityisryhmille, jolloin toimintaan osallistuneiden määrät eivät välttämättä ole suuria, mutta sitäkin tärkeämpiä. Tämä toimisi kuitenkin lisäarvona, kun halutaan osoittaa lukuina yhdistystoiminnan vaikuttavuutta ja kustannushyötyjä kunnille. Aluksi määrällinen kirjaaminen ja raportointi voi tuntua työläältä, mutta kun siihen on selkeä sapluuna ja ymmärrys tiedon keräämisen merkityksestä ja hyödyntämisestä, asia ei varmasti muodostu kynnyskysymykseksi yhdistyksille. On sekä kunnan että yhdistysten etu, että se upea työ mitä yhdistyksissä tehdään, saa arvoisensa ymmärryksen myös numeerisia tietoja kaipaavien päättäjätahojen silmissä.

Anni Rekilä
järjestöagentti, projektityöntekijä
Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke