Järjestöyhdyshenkilö avainasemassa kunnan ja järjestöjen yhteistyön kehittämisessä

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke kutsui Pohjois-Pohjanmaan järjestöyhdyshenkilöt koolle tammikuussa. Yhteisen kehittämistyön lisäksi hanke pyysi järjestöyhdyshenkilöitä arvioimaan omaa toimintaa järjestöyhdyshenkilönä sekä yhteistyötä kunnan muiden virkamiesten, luottamushenkilöiden sekä hankkeen kanssa. Arviointituloksista nousi esiin monta hyvää huomiota.

Järjestöyhdyshenkilöt listasivat yhtenä merkittävänä onnistumisena järjestöyhteistyön rakenteen selkeyttämisen kunnassa; hajallaan ollutta järjestöihin liittyvää tietoa on koottu yhteen, avustuskäytäntöjä selkiytetty ja viestintää parannettu. Järjestöjen säännölliset koollekutsumiset ovat lisänneet toimijoiden keskinäistä luottamusta, vuoropuhelua ja järjestötoiminnan merkityksen ymmärtämistä kunnassa. Tulevaisuudessa järjestöyhdyshenkilöt haluaisivat parantaa edelleen järjestötoiminnan viestintää ja tarjota yhdistyksille tietoa mm. erilaisista rahoitusmahdollisuuksista. Myös järjestöyhteistyön käytäntöjen jatkuva kehittäminen ja hyvien käytäntöjen hyödyntäminen muista kunnista nousi esiin tulevaisuuden kunta-järjestöyhteistyötä pohdittaessa.

Yhteistyössä kunnan muiden virkamiesten ja luottamushenkilöiden kanssa on selvästi enemmän hajontaa eri kuntien välillä. Osassa kunnista järjestöyhteistyön merkitys on selkeästi ymmärretty ja järjestöyhdyshenkilölle on annettu riittävästi tukea ja työkaluja yhteistyön kehittämiseen, kun taas osa kunnista hakee vielä yhteistä kieltä kunnan ja järjestöjen yhteistyöstä puhuttaessa. Järjestöyhdyshenkilöt tekevät työtä usein yksin kunnassa ja työn sisällön ymmärtäminen on tärkeää, jotta siihen voidaan varata riittävästi resursseja. Järjestöyhteistyöhön panostaminen tuo kunnalle selkeitä hyötyjä taloudellisten säästöjen ja kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta.

Elokuusta 2017 alkaen toimineen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeen koettiin tuoneen paljon hyvää kuntien järjestöyhteistyöhön. Erityisen tärkeänä järjestöyhdyshenkilöt pitävät hankkeen koordinoimia ja koollekutsumia järjestöyhdyshenkilöiden yhteisiä tapaamisia. Tapaamisissa kuntien järjestöyhdyshenkilöt pääsevät verkostoitumaan muiden järjestöyhdyshenkilöiden kanssa ja niissä jaetaan hyviä käytäntöjä järjestöyhteistyön pohjaksi. Järjestöyhdyshenkilöiden mukaan hanke on myös usein toiminut toimeenpanevana voimana järjestöyhteistyön kehittämisprosesseissa kunnassa. Sekä arvioinnissa että keskusteluissa nousi esiin huoli siitä, miten järjestöyhdyshenkilöiden tapaamisia jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen. Hanke pyrkii omalta osaltaan varmistamaan tämän tärkeäksi koetun toimintamallin jatkumisen myös tulevaisuudessa, jotta jokaisella kunnalla olisi mahdollisuudet kehittää kunnan käytäntöjä järjestöjen arvokkaan työn tukemiseksi. Yhteistyöllä Pohjois-Pohjanmaan kunnista rakennetaan elinvoimaisempia ja kuntalaisten hyvinvointia entistä paremmin tukevia.

 

 

 

 

 

 

 

Anni Rekilä, järjestöagentti, Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke