Voiko järjestötyöntekijä uupua?

Järjestötyöntekijät ovat työelämän todellisia moniosaajia. Koulutus ja ohjaaminen, kirjanpito, laskutus, markkinointi, viestintä, tapahtumien järjestäminen ja rahoituksen hankkiminen oman työn mahdollistamiseksi ovat vain osa työnkuvaa. Miten aika riittää kaikkeen, jääkö aikaa ja voimavaroja palautumiseen?

Työntekemisen haasteet järjestötyössä

Järjestötyössä on paljon työhyvinvointia lisääviä asioita, mutta myös omia haasteita. Kirsikka Selander (2018) on väitöskirjassaan tutkinut kolmannen sektorin palkkatyöläisten työhyvinvointia. Tutkimus osoittaa, että järjestötyö intensiivisempää ja hankalammin ennakoitavaa. Myös määräaikaisia työsuhteita on enemmän.

Vapaaehtoistyön toimintakulttuuri vaikuttaa työhön. Työantajana on usein vapaaehtoisuuden pohjalta toimiva hallitus, jolla ei välttämättä ole riittävästi asiantuntemusta johtamisesta. Toisaalta taas työtä tehdään yhdessä vapaaehtoisten kanssa, ja saatetaan olettaa, että sama kutsumuksellisuus koskee palkkatyöntekijöitä. Heidän ajatellaan olevan valmiita venymään sekä työn määrän että työaikojen suhteen.

Mitä työhyvinvoinnin edistämiseksi on tehty?

Vaikka palkkatyö järjestöissä on lisääntynyt huimaa vauhtia, tutkimusta siitä on tehty niukasti.

Järjestöjalostamo -hankkeessa (2014-2017) kerättiin kokemuksia järjestöissä työskenteleviltä eri alojen ammattilaisilta ja pyrittiin niiden pohjalta kehittämään toimivia käytänteitä työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Hankkeen tuottamissa artikkeleissa käsitellään muun muassa vertaismentorointia ja –oppimista, itsensä johtamista, työhyvinvoinnin vastuukysymyksiä sekä järjestöyhteistyötä työhyvinvoinnin näkökulmasta.

Kansalaisjärjestötoiminnan kehittäjä Aatto ry kertoo blogissaan  pienten ja keskisuurten järjestöjen toiminnanjohtajalle kohdistetusta hyvinvointipaketista. Se sisältää palautumisvinkkejä, työnohjausta ja verkostoitumista. Toiminnanjohtajien työhyvinvoinnin tukeminen on tärkeää, koska he ovat työssään kovan paineen alla. Työ rinnastuu palkkatyöläisen osaan, eikä johtamistyöhön ole välttämättä tarjolla riittävästi resursseja.

Miten voisimme tukea työhyvinvointia?

Järjestötyön työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää lisätä ymmärrystä sen rakentumisesta, mutta ennen kaikkea löytää toimivia ratkaisumalleja sen edistämiseksi. Mitä me voisimme täällä Pohjois-Pohjanmaalla tehdä asian hyväksi? Eri järjestöt järjestävät Oulussa Kumppanuuskeskuksessa viikoittain koulutuksia, vertaisryhmiä ja tapahtumia eri kohderyhmille. Voisiko Kumppanuuskeskus toimia foorumina myös näissä järjestöissä työskentelevien ihmisten hyvinvoinnin tukemiseksi? Miten olisi esimerkiksi muutama asiantuntijan alustus työhyvinvoinnista ja sen jatkeeksi vaikkapa vertaistukiryhmä onnistumisten ja haasteiden jakamiseen, vertaistuen saamiseen ja uuden oppimiseen?

Tiina Siuruainen toimii Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä Kumppanuuskeskuksen neuvontapisteen tiimissä työhönvalmennuksessa. Blogiteksti on kirjoitettu Digitaalisen viestinnän erikoistumisopintojen harjoitustyönä.