Järjestöyhteistyö edistää kuntalaisten hyvinvointia

Vuoden 2019 lopulla lähti Pohjois-Pohjanmaan kunnille Järjestönneuvottelukunnan suositus järjestöyhteistyöstä. Mistä on kysymys?

Suomi on järjestöjen maa. Suomessa toimii yli 100 000 yhdistystä, joissa on noin 14 miljoonaa jäsentä. Jokainen täysi-ikäinen suomalainen on jäsenenä noin neljässä yhdistyksessä. Suomalaisille yhdistyksille ei ole yhteneväistä kuvaa, ne vaihtelevat pienistä yhden asian liikkeistä suuriin, vanhoihin järjestöihin. Osa yhdistyksistä toimii täysin vapaaehtoisvoimin, osalla on suuret muodolliset organisaatiot ja satoja ammattilaisia palkkalistoillaan. Jokaiselle yhdistykselle ja järjestölle on ominaista kuitenkin se, että niiden toiminnan taustalla on eettinen periaate auttaa ja aktivoida ihmisiä. Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on yleisesti hyväksytty rooli sekä kansalaisten hyvinvoinnin edistäjinä että väylänä vaikuttamiseen.

Joissain maissa, kuten Englannissa, järjestötoiminnan rahoitus perustuu hyväntekeväisyyteen – siihen, että yhdistysten taustalla on yksityisiä lahjoittajia. Suomalaisessa yhteiskunnassa järjestöillä on pääsääntöisesti kaksi rahoituslähdettä: rahapeliyhtiöt (entinen RAY ja Veikkaus) sekä julkinen valta. Veikkauksen ollessa turbulenssissa väärin arvioidun markkinoinnin ja jossain määrin epäonnistuneen vastuunkannon vuoksi, on sen tuleva voitonjako (=tuki järjestöille) horjuvalla pohjalla. Tämä korostaa entisestään julkisen tuen merkitystä.

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta on maakuntahallituksen asettama elin, jonka tehtävinä on järjestötoiminnan näkyväksi tekeminen, kansalaisten ja järjestöjen toimintaedellytysten edistäminen, järjestöjen, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön edistäminen sekä osallistuminen soteuudistuksen valmisteluun. Pohjois-Pohjanmaalla on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että neuvottelukunta edustaa mahdollisimman kattavasti kuntalaisia. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina mm. sosiaali- ja terveysjärjestöt, urheilujärjestöt, kyläyhdistykset, partiolaiset, eläkeläisjärjestöt, ystävyysseurat ja yrittäjät.

Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan kunnille lähettämä suositus pyrkii siihen, että kunnat jatkavat ja kehittävät alueellaan toimivien järjestöjen toiminnan tukemista. Pienten yhdistysten saamat vaatimattomat avustukset ja ilmaiset toimitilat voivat olla elintärkeitä niiden toiminnan jatkumiselle.  Suurilla järjestöillä kunta-avustukset saattavat taas olla ainoa tae veikkausvoittovarojen saamiselle. Niiden leikkaaminen saattaa vaarantaa kunnan hyvinvoinnille merkittävien avustusten saamisen.

Kainuun sotekuntayhtymä päätti poistaa järjestöavustukset. Päätös asetti esimerkiksi Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämän Kajaanin Klubitalo Tönärin jatkumisen vaakalaudalle.  Tönärillä on 220 tukea tarvitsevaa jäsentä, joista 20-30 osallistuu päivittäin talon toimintaan. Valtakunnallisten kuntalaskutustietojen mukaan 30-35 henkilön päivittäinen klubitalotoiminta kattaa 1,5-2 psykiatrisen sairaalapaikan kustannukset. Yhteiskunnan säästö kansalaisten omatoimisuuden ja aktiivisuuden lisääntymisestä lienee kiistaton.

Lehtitietojen mukaan Kainuun sote olisi pyörtämässä päätöksensä. Mikäli näin on, voi vain kiittää sikäläisiä päättäjiä kauaskatseisuudesta ja viisaudesta. Tönärin toiminnan lakkauttaminen paitsi lisäisi kainuulaisten pahoinvointia, poistaisi alueelta vuosittain noin 145 000€ Veikkauksen voittovaroja.

Järjestöyhteistyön tulisi olla luonteva osa kunnan toimintaa. Hyvällä yhteistyöllä vahvistetaan kuntalaisten aktiivisuutta ja hyvinvointia ja siten luodaan mahdollisuudet kunnan elinvoivalle tulevaisuudelle.

Arja Sutela, pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta
Arja Sutela, pääsihteeri, Nuorten Ystävät ry
varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunta