Järjestöt kumppaneina työllisyyden edistämisessä

Kumppanuusyhteistyö on avainsana tänä päivänä työllisyyden edistämisessä. Työllistämistä toteutetaan yhteistyössä kuntien, Kelan, yritysten, oppilaitosten, yhdistysten ym. kumppanien   kanssa. Pitkäaikaistyöttömien työllisyyden edistäminen tuottaa harvoin tuloksia ilman kumppanien muodostamia verkostoja palveluineen. Suuri osa pitkäaikaistyöttömistä tarvitsee TE-palvelujen lisäksi myös kunnan sosiaali- ja terveyspalveluja sekä Kelan palveluja. Tästä kumppanuusyhteistyöstä on esimerkkinä maakunnallinen työllistymistä edistävä monialainen yhteispalveluverkosto TYP.

Järjestöt ovat toimineet TE-palvelujen kumppaneina Euroopan sosiaalirahaston työllisyyshankkeissa sekä työllisyyspoliittisella avustuksella rahoitetuissa hankkeissa. Yhteistyötä on tehty myös suurempien kasvukeskusten yhteisöjen kanssa. Hankkeiden toteuttama työllistäminen ja kehittämistyö ovat olleet tärkeitä asiakkaiden palvelujen parantamiseksi erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella.  Työllisyyden edistämisen lisäksi järjestöt voivat tarjota työttömille osallisuutta tukevaa toimintaa, mikä on tärkeää työttömien hyvinvoinnin edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Monissa muissakin kuin varsinaisissa työllisyyshankkeissa osana toimintaa on ollut työllisyyden edistämisen näkökulmaa.

Pitkäaikaistyöttömän palvelupolku työllistymiseen voi sisältää monia vaiheita. Näitä ovat kuntoutuminen, tavoitteiden asettaminen ja urasuunnittelu, kouluttautuminen sekä työllistyminen. Kaikissa vaiheissa järjestöjen tarjoamat palvelut ja tuki voivat auttaa työtöntä eteenpäin kohti tavoitetta. Usein pitkäaikaistyötön tarvitsee tilanteessaan henkilökohtaista tukea ja kannustusta. Tämä voi olla joko ammatillista tai vertaistukea tai molempia. Asiakkaan siirtyessä palvelusta toiseen on tärkeää tiedon kulku ja palvelun tarjoajan tai työttömän ns. rinnalla kulkijan ja viranomaisen välinen yhteistyö asiakkaan luvalla, jotta palveluketjut eivät katkea.

Välityömarkkinoilla, joilla tarkoitetaan avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välissä tapahtuvaa työssäoloa, toimii monenlaisia järjestöjä, säätiöitä ja yhdistyksiä, jotka voivat tarjota kuntoutuville, kouluttautumista suunnitteleville ja työkokemusta tarvitseville asiakkaille erilaisia työkokeilu- ja palkkatukityömahdollisuuksia. Näiden paikkojen avulla asiakkaat voivat parantaa työmarkkinavalmiuksiaan sekä osaamistaan. Lisäksi työtön voi arvioida ja testata omia ura- ja työllistymissuunnitelmiaan. Tarkoituksena on myös, että palkkatukityö toimisi työttömälle ponnahduslautana avoimille työmarkkinoille.

Tutkimusten mukaan palkkatukityöllistämisellä yrityksiin on enemmän vaikuttavuutta kuin muiden sektorien työllistämisellä, mutta välityömarkkinoiden rooli on merkittävä nimenomaan työmarkkinavalmiuksien ja osaamisen kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaalla työllisyyspoliittisten hankkeiden arviointitutkimuksen mukaan hankkeet olivat onnistuneet luotsaamaan palkkatukityön jälkeen asiakkaita merkittävässä määrin koulutukseen (14%) ja työhön (33%). Välityömarkkinat näyttäisivät tarjoavan hyvän palvelualustan ns. matalan kynnyksen palveluille silloin, kun työtön ei ole valmis kilpailemaan työ- ja opiskelupaikoista avoimilla työmarkkinoilla, vaan tarvitsee silloittajaa siirtymisessä työelämään tai koulutukseen.

Jotta kumppanuusyhteistyöllä välityömarkkinatoimijoiden ja viranomaisten kesken olisi vaikuttavuutta, tarvitaan välityömarkkinoilla ohjausosaamista. Yksilöllinen henkilökohtainen tuki ja ohjaus ovat tärkeitä monelle työttömälle ponnisteluissa kohti tavoitetta. Harmillisen usein asiakkaan kuntoutumisen tai työllistymisen polku katkeaa siinä vaiheessa, kun työllistyminen avoimille työmarkkinoille olisi seuraava askel, esim. kuntouttavasta työtoiminnasta ei päästä eteenpäin. Tässä vaiheessa järjestöjen ja yhdistysten henkilöstön on tärkeää pystyä kannustamaan ja valmentamaan työtöntä työnhaussa.

Ohjausosaamisen lisäksi välityömarkkinoilla tarvitaan yritysyhteistyötä, koska työllistämisen tavoitteena on luotsata asiakkaita avoimille työmarkkinoille. Järjestö tai yhdistys voi valmentaa työllistettävää edustamansa toimialan yritysten tai yksittäisen yrityksen työtehtäviin ja auttaa asiakasta siirtymään esim. palkkatukityöhön yritykseen. Yritysyhteistyössä voidaan kartoittaa yritysten työtehtäviä ja räätälöidä osatyökykyisille soveltuvia tehtäväkokonaisuuksia.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto käyttää välityömarkkinayhteistyön kehittämiseen aktiivisesti työllisyyspoliittista avustusta, jota hanketoimintaan on myönnetty vuosittain keskimäärin noin 2 miljoonaa euroa.  Hankeavustuksia voivat hakea yhdistykset, järjestöt, säätiöt ja kunnat. Lisäksi palkkatuella on ollut mahdollisuus korvata työnantajan palkkauskulut 65% työajan osalta, kun työnantaja on työllistänyt vähintään 24 kk työttömänä olleen asiakkaan. Hyvä uutinen on, että hallitus aikoo poistaa tämän ns. 100% palkkatukea koskevat henkilötyövuosikiintiöt, mikä mahdollistaa välityömarkkinoille työllistämisen jatkossa entistä paremmin tarpeen mukaan.

Työllisyyspoliittisissa hankkeissa asiakkaille on pystytty tarjoamaan yksilöllistä kasvokkain tapahtuvaa lähipalvelua Pohjois-Pohjanmaan maakunnan laajalla alueella. Hankkeet ovat tavoittaneet erityisryhmiä kuten esim. romanit ja kehitysvammaiset. ESR-hankerahoitukseen verrattuna kevyemmän hallinnollisen prosessin ansiosta myös pienet toimijat ovat voineet hyödyntää rahoitusta.

Yhteistyökumppaneilta järjestösektorilla TE-toimisto toivoo laajempien työkokeilu- ja työmahdollisuuksien tarjoamista työttömille sekä ohjausta ja tukea työllistetyille heidän ponnisteluissaan kohti avoimia työmarkkinoita. Välityömarkkinoilla ja järjestöillä on tärkeä rooli matalan kynnyksen palvelualustana työllisyyden edistämisessä.

Pitkähiuksinen nainen vihreävalkoisessa paidassa
Marita Rimpeläinen, palvelujohtaja
Tuetun työllistymisen palvelut
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto