Pohjois-Pohjanmaan kuntien järjestöyhteistyö TEA-viisarin perusteella

Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat edelläkävijöitä järjestöyhteistyön koordinoinnissa. Lähes kaikki Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat nimenneet järjestöyhteistyöstä vastaavia henkilöitä (pistemäärä 96/100), kun koko maan tarkastelussa yhteyshenkilöitä löytyy vain reilusta puolesta kuntia (pistemäärä 58/100). Muuten Pohjois-Pohjanmaan kuntien järjestöyhteistyö näyttäytyy muun Suomen tasoisena. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaistun TEA-viisarin tiedoista.

Kuntien järjestöyhteistyön koordinaattorit kartalla 2019
Järjestöyhteistyön koordinaattori 2019, lähde: https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/kartta?view=KESJohA009&y=2019&category=KUNTA

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lähes kaikista Pohjois-Pohjanmaan kunnista, kuten muistakin Suomen kunnista, löytyy kirjallinen ohjeistus järjestöille maksettaviin avustuksiin liittyen (Pohjois-Pohjanmaa 95/100 vs. koko maa 94/100). Yleisavustuksia maksetaan järjestöille vaihtelevasti (36/100 vs. 65/100), mutta vuoden 2017 taloustietojen mukaan kaikkia avustuksia maksetaan kuitenkin paremmin kuin koko maassa keskimäärin (78/100 vs. 65/100).

Kuntalaisten osallisuuden toteutumisen suhteen Pohjois-Pohjanmaan kunnat pärjäävät keskitasoisesti: Kuntien nettisivuilta löytyy yleensä kuvausta kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista (81/100 vs. 90/100) ja palveluiden suunnittelussa hyödynnetään melko hyvin erilaisia osallisuuden menetelmiä (76/100 vs. 73/100). Osallisuuden tavoitteita (81/100 vs. 83/100) ja toimenpiteitä (79/100 vs. 78/100) on kunnissa hyvin määritelty, mutta osallisuusohjelmia löytyy maakunnan kunnista lähes yhtä heikosti kuin koko maan kunnista keskimäärin (68/100 vs. 61/100).

Liikuntatoimessa seurojen ja yhdistysten yhteiskokouksia järjestetään Pohjois-Pohjanmaan kunnissa koko maan tasoisesti (88/100 vs. 87/100) ja kuntalaiset pääsevät myös hyvin osallistumaan liikuntapalveluiden kehittämiseen (94/100 vs. 95/100).

Kulttuuritoimen puolella kunnat järjestävät yhteiskokouksia Pohjois-Pohjanmaalla paremmin kuin koko maassa (69/100 vs. 50/100). Kunnissa on myös koko maata paremmin sovittuna kulttuuritilojen käyttöön liittyvät perusteet (74/100 vs. 68/100). Kirjastojen tilat ovat koko maan tasoisesti järjestöjen käytössä maksutta (84/100 vs. 85/100). Kuntalaiset pääsevät myös osallistumaan melko hyvin kulttuuripalvelujen suunnitteluun (78/100 vs. 83/100).

Perusterveydenhuollon osalta Pohjois-Pohjanmaalla tehdään erittäin runsaasti yhteistyötä järjestöjen kanssa (95/100 vs. 90/100). Suurin osa kunnista toteuttaa asiakaspalautekyselyjä ehkäisevistä palveluista (90/100 vs. 91/100). Myös kehittämisasiakkaita ja kokemustoimijoita hyödynnetään yllättävän paljon (83/100 vs. 79/100). Kuntalaisille järjestetään myös keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia (81/100 vs. 86/100). Sen sijaan asiakkaiden mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa (60/100 vs. 70/100) on koko maata vähäisempää. Kuntalaisilla ei maakunnassamme ole mahdollisuutta osallistua talouden suunnitteluun (osallistuva budjetointi) perusterveydenhuollossa lainkaan (0/100 vs. 7/100).

TEA-viisarin ”tiedot kuvaavat terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi” (https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/index).

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke seuraa ja edistää kunta-järjestöyhteistyön kehittymistä kaikissa Pohjois-Pohjanmaan kunnissa vuoden 2020 loppuun asti. Lue lisää hankkeesta täältä.

 

Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke

Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry