Ennakointia, jotta tavoiteltava tulevaisuus häämöttäisi sumun keskeltä

Elämme nyt sitä aikaa, kun yhdistyskenttä laatii toimintasuunnitelmiaan ja haetaan rahoitusta olemassa olevalle toiminnalle. Tarvitaan arviointiin perustuvia perusteluja, vaikuttavuutta ja mitattua tietoa, lukuja, jotta toiminnan jatkuvuudelle olisi perusteet. Tämän ohella on kirkastettava kohderyhmät ja rajattava ja määriteltävä ikä- ja sukupuolijakaumat. Mitä tarkemmin voimme rajata, sitä todennäköisempää ehkä on, että rahoitusta toiminnalleen voi saada. Millainen olisi suunnitelmamme ja perustelumme, jos heittäytyisimme visioimaan tulevaisuutta, josta meillä ei ole tarkkaa tietoa? Millainen on  toimintakenttämme kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä ja mikä on järjestöjen paikka ja fokus?

Tulevaisuustutkijat puhuvat tulevaisuuden avaintaidoista. Heidän mukaansa tällä vuosisadalla tarvitaan luovuustaitoja ja empatiataitoja eli taitoa löytää uusia näkökulmia olemassa olevaan ja kykyä ymmärtää ja kuulla muita ihmisiä. Tutkijoiden mukaan ihmisten itsekäs heti-kaikki-minulle-ajattelu vähenee ja kiinnostus siitä mitä he voivat tehdä toisten hyväksi, lisääntyy. Tulevaisuudessa myös töitä, joihin mennään säännöllisesti tekemään töitä palkan eteen, tulee olemaan yhä vähemmän. Näin ollen tarvitaan aktiivisuustaitoja, joiden avulla luodaan perustaa hyvälle elämälle. Aktiivisuustaidot ovat myös avain monien globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Taidot perustuvat aktiivisuuteen omassa elämässä ja elinpiirissä, ympäröivässä yhteiskunnassa ja kaikessa vuorovaikutuksessa ihmisten ja luonnon kanssa. Tulevaisuudessa meidän kaikkien on aktivoiduttava paremman tulevaisuuden tekijöiksi, koska mitä enemmän näemme itsemme toimijoina ja vaikuttajina sitä parempaa elämää elämme. Hyvän elämän salaisuus tulevaisuudessa piilee siinä, kuinka paljon pystymme auttamaan muita ihmisiä löytämään mielekästä sisältöä omaan elämäänsä.

Miten me järjestökentällä tulemme käyttämään ”markkinarakomme” aktiivisuustaitoja toteuttaville ihmisille, joilla työ ei enää vie koko elämää. Ihmisille, joilla on tarve olla mukana tekemässä hyvää ja toiminnan tarve kohdistuu toisiin ihmisiin ja ympärillä olevaa luontoon ja ympäristöön. Millaista aktiivitaitoja vaativia tehtäviä meillä on vuonna 2030 tai 2035?

Toimintasuunnitelman vuodelle 2020 ja rahoitushakemuksen tulee olla realiteeteissa kiinni ja perusteluiden tulee olla hankittuun tietoon perustuvia. Myös keräämämme tietovaranto auttaa meitä suuntaamaan toimintaamme oikeaan kohteeseen. Mutta haastan yhdistysten hallituksia ja työntekijöitä työstämään yhdistyksensä visioita ja tavoitteita myös pitkälle aikavälille, jossa visio yhdistyksen toiminnasta kurkottaisi korkealle ja kovaa ja hulvatonta luovuutta hyödyntäen. Kuka tietää, vaikka se toteutuisi ja se olisi hälventämässä sumua tavoitellun tulevaisuuden tieltä.

Maire Vuoti, toiminnanjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry