Millaisessa kunnassa ja maakunnassa järjestöjen on hyvä toimia?

Järjestöt ovat tottuneet toimimaan itsenäisesti kuntansa sisällä. Järjestöjen toimintaa ohjaa toimijoidensa oma tahtotila toimia jonkin asian hyväksi ja sen puolesta vapaaehtoisesti ja voittoa tavoittelematta. Järjestö on toimijoilleen ja jäsenilleen toiminnastaan riippuen tärkeän asian äänitorvi ja vaikuttaja ja tukee myös kansalaiskasvatusta. Järjestöt myös edistävät toiminnallaan osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.

Tänä päivänä sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat tunnistaneet järjestötoiminnan potentiaalin. Nyky- yhteiskunnassa kunnan tuottamien lakisääteisten palveluiden tueksi tarvitaan vapaaehtoisia hyvinvoinnin ja terveyden edistäjiä. Järjestöjä, joiden toiminnan ansiosta asukkaiden ja eri ryhmien osallisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja ääni saadaan kuuluviin. Järjestöjä, joiden toiminta lisää yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, luo turvaa, sekä tarjoaa vertaistukea ja pelveluita erityisesti vähempiosaisten arkeen.

Tämä on voimavara jonka toiminnan jatkumiseksi ja varmistamiseksi  kunnissa ja maakunnissa on kehitettävä yhteistyötä järjestöjen kanssa. Tärkein askel on, että kunta tunnistaa ja tunnustaa järjestötoiminnan merkityksen, vaikuttavuuden ja potentiaalin kumppaninaan kuntalaistensa hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä ja ylläpitäjinä.

Järjestöjen toimntaedellytysten takaamiseksi järjestöystävällinen kunta tukee järjestöjen toimintaa jakamalla järjestöavustuksia, tarjoaa maksuttomia tiloja järjestöjen käyttöön, sekä informoi  ja viestii järjestöjen toiminnasta omissa informaatiokanavissaan kunnan asukkaille. Järjestötoiminnasta viestimisessä kunnat voivat hyödyntää maksutonta ihimiset.fi- verkkopalvelua.

Jotta kunta voisi hyödyntaää järjestöjen toimintaa omien palveluiden kehittämisessä ja tukemisessa, tulisi kunnan nimetä järjestöyhdyshenkilö ja kutsua järjestöt säännöllisesti koolle yhteistyökuvioiden kehittämiseksi ja järjestöjen kokemustiedon keräämiseksi

Järjestöystävällinen kunta mahdollistaa asukkaidensa aktiivisen osallistumisen sekä kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluissaan. Ottaessaan järjestötoiminnan osaksi kunnan päätöksentekorakennetta, toiminnan suunnittelua ja – kehitystä, voidaan vähentää kuntalaisten eriarvoisuutta, vahvistaa ja kehittää vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia sekä edistää kuntalaistensa hyvinvointia ja terveyttä.

Muuttuvassa kunta- ja maakuntahallinnon ympäristössä, kunta ja maakunta sopivat vastuunjaon järjestöjen toimintaedellytysten ylläpitämisestä, kokemustiedon keräämisestä ja hyöduntämisestä, toiminnan suunnittelusta ja – toteutuksesta sekä arvioinnista. Potentiaalia on!

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeen kouluttamat yhdistysagentit voivat toimia kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön edistäjinä. Yhdistysagentti on järjestöjen edustaja, jonka tehtävä on herättää keskustelua kunnan päätöksentekijöiden keskuudessa. Yhdistysagentti huolehtii siitä, että järjestöjen ääni saadaan kuuluviin kunnan päätöksenteossa ja että järjestöt osallistettaisiin kunnan kehittämiseen liittyvissä  työryhmissä, työpajoissa, hankkeissa ja strategioissa.

Virpi Lastikka,

yhdistysagentti, Kalajoki