Hyvinvointia yhteistyöllä

Kuntien tehtävänä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Tämän toteuttamiseksi kunnat  tarvitsevat yhä enemmän erilaisia kumppanuuksia. Toimivalla yhteistyöllä taataan palvelujen toimivuus ja sujuvuus kuntalaisille. Toiminnan keskiössä on monenlaiset kumppanuudet, yhdessä tekeminen ja vuorovaikutus eri toimijoiden, järjestöjen, elinkeinoelämän ja kuntalaisten kanssa.

Järjestöjen panos on kunnan lakisääteisiä palveluita täydentävien palveluiden toteuttaminen. Järjestöt ovat niiden pienten ihmisten puolestapuhujia, joiden ääni saattaa usein jäädä kuulematta. Tärkeimmät järjestöjen tekemät työt ovat vaikuttamistoiminta, vertais- ja vapaaehtoistoiminta, asiantuntijatehtävät sekä tuen ja palvelujen kehittäminen sekä tarjoaminen. Suuri haaste on tuoda järjestöjen tekemän työn merkitys ja vaikuttavuus näkyviin sekä arvostaa sitä. Vaikuttavuutta ja järjestöjen tekemän työn arvoa on vaikea mitata.

Kunnan eri toimialoilla ei välttämättä tunneta järjestöjen tekemään työtä ja vastaavasti järjestöt eivät tunne kunnan tarpeita, henkilöstöä ja toimintaperiaatteita. Tietoisuus voi olla satunnaista tai tiedon puute toinen toisestamme ja tekemisestämme on usein ongelma kunnan eri tahojen sekä järjestöjen yhteistyölle. On helpompi toimia, kun opitaan tuntemaan toinen toisiamme ja asioilla on kasvot.

Toimivan yhteistyön kehittämiseksi on luotava yhdessä rakenteet missä järjestöt voivat tuoda tietoa kunnan työntekijöille ja kunta saa informaatiota järjestöjen tarjoamasta hyvinvointia edistävästä toiminnasta. Kunnan ja järjestöjen hyvän yhteistyön toimimisen edellytyksenä on yhteinen kieli ja avoin hyvin toimiva keskusteluyhteys sekä tiedonvaihto kaikilla tasoilla. Säännölliset yhteiset tapaamiset saman pöydän äärellä kunnan kanssa ovat tärkeitä. Keskinäisen vuoropuhelun ja tekemisen kautta voi syntyä erilaisia oivalluksia yhteistyöstä. Näissä tapaamisissa on kyse eri osapuolten tiedon ja erityisosaamisen tuomisesta yhteiseen pöytään sekä luottamuksen rakentamisesta. Yhdessä saamme vaikuttavampia tuloksia, kuin yksin kapea-alaisesti toimimalla.

Järjestöjen tekemä työ pitää saada näkyvämmäksi ja tunnetummaksi. Järjestöillä on paljon kokemusperäistä tietoa, mitä ei synny virkamiehen pöydällä. Tämän tiedon kanavoituminen suunnittelusta vastaavien tietoon on arvokasta. Tämä voidaan saavuttaa ottamalla järjestöjen edustajia mukaan erilaisiin toimikuntiin suunnittelemaan ja kehittämään toimintoja. Järjestöjen kautta saatava kokemus- ja asiantuntijatiedon yhdistäminen eri toimialojen hyvinvointityöhön on tärkeää. Indikaattoritiedon ja palvelujärjestelmistä tulevan tiedon lisäksi järjestöjen kautta saatava tuore kokemus- ja asiantuntijatieto on keskeinen osa kunnan hyvinvointityötä. Näiden kolmesta eri lähteestä tulevan tiedon pohjalta kunnassa voidaan talousarvion tekovaiheessa kohdentaa resurssit oikeisiin kohteisiin sekä voidaan hyödyntää saatua tietoa virallisessa päätöksenteossa ja poliittisten prosessien tukena jolloin saadaan hyvinvointia kuntalaisille.

Kaiken lähtökohtana on kunnan asenne ja arvostus yhteistyötä kohtaan myös käytännön tasolla. Silloin, kun yhteistyö nähdään tärkeänä ja se on luontainen osa kunnan toimintatapaa, on mahdollista tehdä hyvää yhteistyötä. Kaikista parhaita hyvinvointia edistäviä toimintamalleja syntyy aidolla kunnan ja järjestöjen välisellä kumppanuudella missä arvostetaan tasavertaisesti eri tahojen tekemistä kunkin omista lähtökohdista katsoen.

Tärkein yhteinen tavoite on hyvinvointia kuntalaisille, hyvää oloa ja osallisuutta.

Pirkko Määttä, Kuusamon kaupungin hyvinvointikoordinaattori, järjestöyhdyshenkilö