Järjestötoiminta luo kestävää hyvinvointia nuorille

Neljä lasta ruokapöydän äärellä laittamassa ruokaa
Kuvaaja: Kati Laszka

Nuorten syrjäytyminen on nimetty yhdeksi Suomen vakavimmista ongelmista. Syrjäytyneitä nuoria arvioidaan olevan 40 000 ja 100 000 nuoren välillä. Mikä on oikea määrä, kuka tietää? Siitä olemme varmaankin kaikki samaa mieltä, että yhtään nuorta ei tuossa joukossa tulisi olla.

Nuorten syrjäytymistä on tutkittu ja tutkitaan paljon. Tutkimuksissa ja selvityksissä on löydetty useita syitä nuorten syrjäytymiselle. Kotien kasvatustyö ei ole onnistunut, kouluissa ei ole resursseja, viranomaiset eivät välitä, nuorten turvaverkot vuotavat, julkisella puolella ei ole riittävästi työntekijöitä. On myös oikeutetusti puhuttu syrjäyttämisestä syrjäytymisen sijaan.

Kaikki ratkaisut eivät löydy julkisesta järjestelmästä

Valtiovarainministeriön selvityksessä (Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? Perheitä tukevien palveluiden tuloksellisuus ja kustannusvaikutukset) oli tehty ainakin järjestötoimijaa kiinnostava havainto. Johtopäätöksissä esitettiin, että on hyvä tunnustaa, että kaikki ratkaisut eivät löydy julkisesta järjestelmästä ja ammattilaisten toiminnasta.

Voisivatko järjestöt ja yhdistykset olla osa ratkaisua, kun mietitään nuorten syrjäytymisen ongelmaa? Järjestöissä tuhannet vapaaehtoiset ja ammattilaiset (aikuiset) ohjaavat, valmentavat ja kouluttavat meidän lapsiamme ja nuoria tarjoten samalla mallin turvallisesta ja aktiivisesta aikuisesta. Harrastuksen kautta moni nuori löytää ensimmäisen palkka- tai vapaaehtoistyön nuorempiensa ohjaajana tai muissa järjestön tarjoamissa tehtävissä.

Nuorisojärjestöissä on kehitetty tapoja, joilla nuoren osallistuminen harrastustoimintaan ja sen kautta hankittu osaaminen voidaan todentaa ja tunnustaa. Nykyään harrastusjärjestöillä on järjestelmät, joiden avulla toiminta erilaisissa järjestötehtävissä ja kouluttautuminen omassa harrastuksessa on opintopisteytetty. Harrastamisesta voi saada todistuksen. Harrastuksessa hankittu osaaminen voidaan hyödyntää ja lukea hyväksi tulevissa opinnoissa.

Osallisuutta ja onnistumisia

Järjestöjen toiminnassa nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistumiseen ja päätöksentekoon. Tunne osallisuudesta, vastuusta ja siitä, että on tärkeä osa yhteisöä, kantaa pitkälle. Myös onnistumisen kokemukset auttavat kokemaan osallisuutta omassa elämässään ja harrastuksessa onnistuminen vahvistaa motivaatiota koulussa onnistumiseen.

Yleisesti mm. kunnissa hyväksytty ja julkikirjoitettu tavoite on, että jokaisella lapsella on ainakin yksi harrastus. Käytännössä tarjolla tulee olla harrastustoimintaa, johon voi osallistua ilman korkeita maksuja. Harrastuksissa tulee voida olla mukana myös silloin, kun kilpaileminen ei kiinnosta. Myöskään omaehtoisen harrastamisen mahdollisuuksia ei tulisi unohtaa.

Jotta järjestöt voivat olla mukana ratkaisemassa nuorten syrjäytymisen ongelmaa, tarvitaan myös virallisilta tahoilta ja julkiselta järjestelmältä järjestötoiminnan toimintaedellytysten turvaamista sekä halua yhteistyöhön ja kumppanuutta. Julkisen ja kolmannen sektorien toimijoiden kumppanuus toivottavasti syvenee ja lisääntyy uudessa maakunnassa myös nuorten asioissa. Näin saamme rakennettua yhdessä kestävää hyvinvointia nuorille.

Maria Isolahti aluejohtaja 4H Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu
Maria Isolahti
aluejohtaja
4H Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn