Miksi kuntaan kannattaa nimetä järjestöyhdyshenkilö?

Viimeisten vuosien aikana Pohjois-Pohjanmaankin kuntien toiminta- ja talouskeskustelujen pääaiheita on ollut sosiaali- ja terveystoimen uudistus, sote, muodossa tai toisessa. Keskusteluun on liittynyt olennaisesti myös sote-alan järjestötoiminta, ja pohdinta siitä, mikä niiden asema on jatkossa niin paikallisella, alueellisella kuin kansallisellakin tasolla. Sote-alan järjestöt ovat kuitenkin vain yksi järjestötoimijoiden joukko. Maakuntamme noin 6700 yhdistyksestä reilut 600 lasketaan kuuluvan soteyhdistyksiin ja loppu tuhansien yhdistysten joukko muodostuu liikunta-, nuoriso- ja kulttuuriyhdistyksistä, kyläyhdistyksistä, ammattiyhdistyksistä ja ns. yleishyödyllisistä yhdistyksistä. Näiden lisäksi tulevat vielä puolueet ja uskonnolliset yhteisöt. Kaikissa näissä toimii alueellamme kymmenien tuhansien toimijoiden joukko, joka omalta osaltaan työskentelee  yhdistyksensä päämäärien, mutta usein myös ympäröivän yhteisönsä ja asuinkuntansa hyväksi.  Tulevaisuuden kunnassa kaikenlainen kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta ja sen tukeminen on yksi keskeisiä päämääriä, ja vapaaehtoisuuteen perustuva järjestötoiminta on siinä merkittävässä asemassa.

Kaikki järjestöt tarvitsevat kuitenkin aktiivisia vetäjiä, ja usein samoille henkilöille kertyy monia vastuullisia tehtäviä. Ideointia, motivointia ja jaksamista pitäisi jakaa monin eri tavoin ja monelle eri järjestölle, ja valitettavan usein tehtävien delegointi ei vain onnistu. Vetäjilläkin on hyvä olla oma tukiverkosto, ja kuntien järjestövetäjien  yhteisillä tapaamisilla voi olla merkittävä rooli jaksamisen kannalta.

Kuka kutsuu sitten järjestötoimijat yhteen vaikka edellä kuvatun kaltaiseen tapaamiseen? Kuka kutsuu järjestöjen edustajat miettimään avustuksia, tilojen käyttöä, tiedottamista, varainkeruuta jne.? Tällainen henkilö voisi olla järjestöyhdyshenkilö. Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne-hankkeen selvityksen mukaan 63 % maakunnan kunnista onkin jo nimennyt järjestöyhdyshenkilön, jonka tehtävänä on mm. toimia järjestöjen yhteisten tilaisuuksien järjestäjänä, joissa vaihdetaan tietoa ja kokemuksia, mutta myös suunnitellaan uutta – yhdessä toisten kanssa. Yhteistyön lisääminen yhdistysten välillä vaikkapa yhteisen hankkeen kautta vaatii primus motorin, joka kokoaa niin asioita kuin ihmisiäkin yhteen, tiedottaa, tsemppaa, törmäyttää ja hoksauttaa ja vie viestiä eteenpäin hallinnon eri portaisiin. Parhaimmillaan järjestöyhdyshenkilöllä on laaja kokonaisnäkemys ko. kunnan järjestöjen tilanteesta, niiden tekemästä vapaaehtoistyöstä, tapahtumista jne. Hän verkostoituttaa toimijoita niin järjestöissä keskenään kuin järjestöjen ja kunnan toimijoiden kesken, tiedottaa toimijoille ja toimijoilta, kokoaa toiminnan vaikutuksia ja nostaa omalta osaltaan järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden motivaatiota ja jaksamista. Hän on henkilö, jota kunnassa kannattaa kuunnella, kun puhutaan kansalaistoiminnan vaikuttavuudesta ja merkityksestä.

Tuula Aitto-Oja

kulttuurituottaja ja järjestöyhdyshenkilö

Oulaisten kaupunki

Penttilän talo Oulaisten keskustassa toimii monien järjestöjen säännöllisenä kokoontumispaikkana

Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn