Hankeyhteistyöllä jo vuodessa parempaa järjestöyhteistyötä kunnissa

Pohjois-Pohjanmaan kunnat ovat lähteneet innolla nimeämään järjestöyhdyshenkilöitä. Vuosi sitten vain seitsemässä kunnassa kolmestakymmenestä oli nimetty järjestöyhdyshenkilö ja nyt sellainen löytyy jo 19 kunnasta. Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö on parantunut niin ikään 19 kunnassa. Kehitykseen on vaikuttanut vuosi sitten alkanut Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke, joka jatkuu vuoden 2020 loppuun saakka.

Vuosi sitten järjestöyhteistyö kuului 83%:ssa Pohjois-Pohjanmaan kunnista jonkun henkilön tehtäviin. Nyt 19 kunnassa on nimetty järjestöyhdyshenkilö, neljässä kunnassa nimeämisprosessi on aloitettu ja lopuissakin järjestöyhteistyö kuuluu jonkun tai joidenkin kunnan virkamiesten työtehtäviin.

Vuosi sitten 90% kunnista kutsui järjestöjä säännöllisesti koolle ja vain reilussa puolessa (53%) kunnista tapaamisiin kutsuttiin kaikki järjestöt. Nyt kaikki kunnat kutsuvat järjestöjä säännöllisesti koolle ja 73% kutsuu tapaamisiin kaikki järjestöt. Lisäksi järjestetään toimialakohtaisia, teemakohtaisia ja tapahtumakohtaisia tapaamisia. Hankeyhteistyön myötä 16 kunnassa on päätetty kutsua järjestöjä säännöllisemmin koolle.

Kunnat ovat lähteneet kehittämään myös tilakäytäntöjään. Vielä vuosi sitten 17%:ssa kunnista järjestöille oli tarjolla vain maksullisia tiloja. Tällä hetkellä tämä tilanne on enää yhdessä kunnassa. Kunnat myös selkeyttävät tilojenkäytön ohjeistuksia, muuttavat tilavarausprosesseja sähköisiksi sekä avaavat uusia tiloja järjestöjen käyttöön.

Kunnat myöntävät järjestöille avustuksia. Kaikissa kunnissa (pl Haapavesi, josta tietoa ei saatu) avustuksia myönnetään nuoriso- ja kulttuuriyhdistyksille ja liikuntaseuroille. Lisäksi avustuksia saavat kyläyhdistykset (83% kunnissa) sekä sosiaali- ja terveysyhdistykset (70%). Niiden kuntien osalta (pl Haapavesi), joista avustustietoja saatiin, avustusten kokonaissumma nousee tänä vuonna yli 3,98 miljoonaan euroon. Kun avustuksista poistetaan ostopalveluihin (reilut 937 000 euroa) ja matkailun edistämiseen (388 000 euron) tarkoitetut summat, järjestöjen perustoimintaan tarkoitettuja avustuksia maksetaan todellisuudessa 2 652 400 euroa. Koska maakunta- ja sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja resurssit siirtyvät kunnilta maakunnalle, kunnilta kysyttiin erikseen sote-järjestöjen avustamisesta. Perustoimintaan käytetyistä euroista reilut 356 000 euroa eli yli 13% suunnataan sosiaali- ja terveysyhdistysten tukemiseen, tosin vain 18/21 sote-järjestöjä tukevista kunnista pystyi erottelemaan kokonaissummasta sote-järjestöille tarkoitetun summan. Kolme kuntaa on viestittänyt hankkeelle nostavansa järjestöavustusten määrää ja muutenkin yleinen viesti kuntakentältä hankkeelle on ollut, että järjestöavustuksia ei olla vähentämässä.

Kunnat tiedottavat yhdistysten toiminnasta mm. sosiaalisen median (23 kuntaa), nettisivujen (21), paperisen (14) ja sähköisen kuntatiedotteen (14) sekä perinteisten ja sähköisten ilmoitustaulujen avulla (15). Ennen hanketta vain Oulun kaupunki hyödynsi järjestöjen verkkopalvelu Ihimiset.fi:n rajapintaa järjestötiedon tuomisessa kaupungin omaan lapsuus.ouka.fi –palveluun. Hankkeen myötä myös Kuusamo, Lumijoki ja Utajärvi on ottanut järjestöjen tietoja omille sivuilleen Ihimiset.fi –rajapinnan kautta. Rajapinta on lisäksi suunnitteilla Iin, Muhoksen ja Taivalkosken kuntien sekä Raahen kaupungin sivuille. Rajapinnan avulla järjestöjen Ihimiset.fi:hin tuottamat tiedot saadaan reaaliajassa näkymään kuntien nettisivuilla.

Kuntien järjestöyhteistyötä tekevien mielestä Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke on vaikuttanut kunnan järjestöyhteistyön kehittymiseen mm. siten, että kuntaan on nimetty järjestöyhdyshenkilö (14 kunnassa), kunta on saanut työvälineitä järjestöyhteistyön toteuttamiseen (14), kunta on saanut tietoa järjestöyhteistyön pohjaksi (15), hanke on tarjonnut yhdistyksille koulutusta (13) ja hanke on ollut tukena kunnan käytäntöjen uudistamisessa (7). Vastaajat kokevat myös, että hanke on tukenut kuntien välistä yhteistyötä (18) sekä tarjonnut resursseja (yhdistysagentit) järjestöyhteistyöhön (8).

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hanke kartoitti kuntien järjestöyhteistyön tilaa kuntien järjestöyhteistyötä tekeville henkilöille toteutetulla kyselyllä ja puhelinhaastatteluilla elo-syyskuun 2018 aikana. Kartoitukseen saatiin vastaus kaikista muista Pohjois-Pohjanmaan kunnista, paitsi Haapavedeltä. Kartoitus toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2017 ja se uusitaan 2019 ja 2020 kunnissa tapahtuneen muutoksen osoittamiseksi.

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne -hankkeen tarkoituksena on tukea erityisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöjä maakunta- ja sote-uudistuksen ja siitä johtuvan kuntauudistuksen muutosvaiheessa. Hanketta rahoittaa Veikkauksen tuotoilla Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA.

Hanke toimii Pohjois-Pohjanmaan kaikissa 30 kunnassa yhteistyössä kuntien järjestöyhdyshenkilöiden kanssa. Hanke kartoittaa kuntien järjestöyhteistyön tilanteen vuosittain, kouluttaa yhdistysagentteja kunnan ja järjestöjen välisen yhteistyön sekä ihimiset.fi -verkkopalvelun käyttöönoton tueksi sekä järjestää järjestö- ja yhdistystoimijoille maksuttomia ihimiset.fi-, palvelumuotoilu- ja vaikuttavuuskoulutuksia. Kunnissa toimimisen lisäksi hanke toimii Pohjois-Pohjamaan maakuntauudistuksen valmistelussa yhteistyössä uudistusta valmistelevien virkamiesten kanssa.

Lue koko raportti:

Kuntien järjestöyhteistyö kuntien järjestöyhdyshenkilöiden näkökulmasta -raportti 2018

Lisätietoja:

Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen, 044 0190 476, helena.liimatainen@ppsotu.fi

Lisätietoja hankkeesta


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn