Elinvoimasopimus kumppanuuden työkaluna kunnissa

Kuntien rooli muuttuu sote- ja maakuntauudistuksen myötä merkittävästi. Tulevaisuuden kuntien tehtäviksi on määritelty kuntalaisten hyvinvoinnin-, yhteisöllisyyden ja alueen elinvoiman edistäminen. Tehtävissä korostuu kuntayhteisön merkitys eli paikallisten toimijoiden resurssien ja osaamisen hyödyntäminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Uudenlaisessa roolissa kunnat tarvitsevat uusia työvälineitä tehtäviensä hoitamiseksi. Pohjois-Pohjanmaalla Maaseudun arjen palveluverkosto- hankkeessa kehitetty ja käyttöön otettu kuntakohtainen elinvoimasopimus on yksi hyvä esimerkki uudenlaisesta työvälineestä. Elinvoimasopimus suuntaa kuntayhteisön toimintaa asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, edistää toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa tasavertaisen kumppanuuden eri toimijoiden kesken.

Elinvoimasopimuksen ideoija, Raahen hyvinvointikuntayhtymän johtaja Hannu Kallunki pitää elinvoimasopimusta erinomaisena välineenä kuntayhteisön johtamisessa. Elinvoimasopimus toimii kunnan sisäisenä ohjausvälineenä, jonka avulla on mahdollista edistää ja koordinoida kuntayhteisössä tehtävää hyvinvointityötä. Elinvoimasopimuksessa järjestöt, yritykset, seurakunta, oppilaitokset ja muut kunnassa toimivat tahot voivat sitoutua kunnan eri toimialojen kanssa paikalliseen yhteistyöhön ja samalla ne saavat tietoa kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseen liittyvistä tarpeista.

Miten prosessi käytännössä kunnissa etenee?

Elinvoimasopimuksella tuetaan kunnan hyvinvointikertomuksen ja kuntastrategian mukaisia tavoitteita, joilla kuntalaisten koettua hyvinvointia edistetään. Elinvoimasopimuksen työstäminen lähtee liikkeelle kunnan koolle kutsumassa järjestöille, yrityksille, oppilaitoksille ja muille paikallisille toimijoille sekä kuntalaisille tarkoitetussa toimijatapaamisessa. Yhteisen kokoontumisen tavoitteena on miettiä, miten eri tahot voivat edistää kuntalaisten hyvinvointia ja sitä kautta myös alueen elinvoimaisuutta. Elinvoimasopimusta työstetään useissa kunnissa hyvinvointikertomuksen tavoin ikäryhmittäin. Toimijatapaamisissa jakaannutaan pohtimaan päämääriä lasten ja lapsiperheiden, nuorten, työikäisten ja ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Tausta-aineistona hyödynnetään kuntastrategian, hyvinvointikertomuksen lisäksi mm. toimijakartoituksia ja kuntalaisille tehtyjä hyvinvointikyselyjä.

Kun visio ja päämäärät on yhdessä valittu, työskentely jatkuu toimenpiteistä ja työnjaosta sopimalla. Olemassa olevat toiminnot kartoittamalla saadaan selville, mitä uutta toimintaa ja palveluja kunnassa tarvitaan eri-ikäisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Näihin tarpeisiin toimijat voivat vastata omaa toimintaansa kohdentamalla ja sitä kehittämällä, tai luomalla uusia ratkaisuja yhdessä toisten tahojen kanssa. Usean toimijan resurssit yhdistämällä on onnistuttu luomaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhteistyöllä on myös onnistuttu poistamaan päällekkäisyyksiä, jolloin resurssien käyttö on entistä tehokkaampaa.

Mitä sopimuksellisuus tarkoittaa?

Kun elinvoimasopimuksen visio ja päämäärät toimenpiteineen on määritelty eri yhteistyötahojen kesken, voidaan luoda allekirjoitettava elinvoimasopimus, kuten tehtiin esimerkiksi toukokuussa 2018 Vaalassa. Allekirjoitettava sopimus sitouttaa toimijoita tavoitteellisemmin yhteiseen hyvinvoinnin ja elinvoiman edistämiseen. On kuitenkin tärkeää huomata, että elinvoimasopimus on huomattavasti laajempi asia kuin pelkkä sopimuspaperi. Itseasiassa yhteisen kehittämisprosessin tuloksena syntynyt allekirjoitettava paperi on vain elinvoimasopimusprosessin ”jäävuoren huippu”. Olennaisinta elinvoimasopimuksessa on se yhteistyöprosessi, joka käynnistää kunnassa eri tahojen yhdessä tekemisen kuntalaisten koetun hyvinvoinnin ja kunnan elinvoiman edistämiseksi. Elinvoimasopimus onkin parhaimmillaan väline, joka edistää verkostomaista ja dialogista hyvinvoinnin edistämisen toimintakulttuuria.

Terttu Piippo, verkostokoordinaattori /Pohjois-Pohjanmaa, Maaseudun arjen palveluverkostohanke

Liisa Jurmu, verkosto-ohjaaja /Pohjois-Pohjanmaa, Maaseudun arjen palveluverkostohanke


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn