Ehkäisevä työ kuuluu kaikille

Ehkäisevä työ on käsite, joka sisältää valtavan määrän arkista toimintaa ja palveluita. Yhteistä toiminnalle on, että se lisää hyvinvointia, ehkäisee ongelmia ja säästää rahaa. Siksi tulevaisuuteen katsova kunta investoi ehkäisevään työhön ja palveluihin, kuten lähiliikuntaan, perhepalveluihin, nuorisotyöhön ja koulujen tukipalveluihin. Samalla kunnan pitäisi mahdollistaa myös järjestöjen ja vapaaehtoisten toiminta, koska se on tärkeä osa ehkäisevän työn kokonaisuutta.

Noin puolet kuntalaisten terveyseroista selittyy edelleen alkoholin ja tupakan käytöllä, joten erityistä huomiota pitäisi kiinnittää niiden käytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisyyn. Haittoja kokevat käyttäjän lisäksi läheiset ja lähiyhteisöt. On totta, että tupakoijien määrä on laskussa, mutta uudet nikotiinituotteet, erityisesti nuuska, kasvattavat jatkuvasti suosiotaan. Tämä näkyy erityisesti Pohjois-Suomessa, jossa helposti koukuttavan nuuskan käyttöä pitäisi ehkäistä entistä tehokkaammin.

Ehkäisevä työ ei ole vain terveys- tai sosiaalisektorin asia, vaan jokainen kunnan päättäjä ja työntekijä voi edistää kuntalaisten hyvinvointia. Esimerkiksi oirehtivaa nuorta voi tukea niin opettaja, kuraattori kuin koulun terveydenhoitaja. Nuori voi hyötyä erityisnuorisotyön palveluista tai ihan vain lähellä olevista harrastusmahdollisuuksista. Tämän polun tarjoaminen nuorelle on paitsi inhimillistä, myös edullista. Jos tukea ei saa vaikeuksiinsa varhaisessa vaiheessa, niin todennäköisyys tilanteen kriisiytymiseen ja korjaaviin toimiin, kuten laitossijoitukseen, kasvaa.

Ehkäisevää työtä ei turvata vain yksittäisillä päätöksillä, vaan huomioimalla hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa. Päättäjien kannattaa kuunnella arjen asiantuntijoita, kuten kuntalaisia ja kansalaisjärjestöjä. Jotta ehkäisevä työ on toimivaa, on oltava selvää, mikä toimielin sitä kunnassa johtaa. Kuntaan tarvitaan myös koordinoiva yhteyshenkilö, joka tuntee ehkäisevän työn verkostot ja toimijat. Lisäksi tarvitaan ehkäisevää työtä tukeva ja konkreettisia toimia valmisteleva monialainen työryhmä. Hyvin suunniteltu ja johdettu ehkäisevä työ tuottaa näkyviä tuloksia, joita voidaan myös seurata ja arvioida.

Tuleviin maakuntiin tarvitaan päihde- ja mielenterveysneuvostot, jotka kokoavat alan järjestöjen, maakunnan ja kuntien asiantuntemuksen palveluiden kehittämiseksi. Maakunnissa pitäisi panostaa ehkäisevän päihdetyön verkostomaiseen työskentelyyn, jossa myös järjestöt olisivat mukana. Näin saataisiin laaja ja monipuolinen osaaminen koko maakunnan käyttöön. Samalla tunnistettaisiin entistä helpommin heikkoja signaaleita, joihin voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa. Jotta verkosto työskentelisi tehokkaasti, jokaiseen maakuntaan pitäisi palkata ehkäisevän päihdetyön koordinaattori.

Järjestöt ovat ehkäisevässä työssä kunnalle erinomainen kumppani. Ne tuottavat hyvinvointia ja mielekkyyttä erilaisten ryhmien elämään. Ne tukevat kuntien tekemää työtä, ja monet järjestöjen tuottamat palvelut jäisivät kalleutensa vuoksi kunnalta jopa toteuttamatta. Järjestöjen elinehto ovat vapaaehtoiset, joiden tekemä työ on arvokasta ja tuottavaa.

Keskeisen roolin vuoksi olisi luontevaa, että kansalaisjärjestöt olisivat mukana myös kuntien hyvinvointityöryhmissä. Nyt tämä toteutuu vain harvoin. Yhteistyökumppaneiksi olisi syytä ottaa myös muita toimijoita, kuten yrityksiä ja seurakuntia.  Ehkäisevä työ kuuluu kaikille ja kaikilla pitää olla mahdollisuus vaikuttaa siihen.

Sinikka Korpela Aluekoordinaattori EHYT ry

Sinikka Korpela
Aluekoordinaattori
EHYT ry


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn