Laatua ja osaamista tarvitaan järjestötoiminnassakin

Pohdiskelin Pohjois-Pohjanmaan järjestöneuvottelukunnan kokouksen jälkeen yhdistysten ja järjestöjen asemaa ja osaamista aluesuunnittelujärjestelmissä ja palvelujen tuottajina, sekä kunnissa että maakuntatasolla.

Maakunta- ja soteuudistuksen yhteydessä järjestöt ja yhdistykset on tunnustettu toimijoiksi siinä missä viranomaistahot ja yrityksetkin. Kuntien Hyte-ryhmissä ja muissa kehittämiselimissä halutaan entistä enemmän yhteistyötä kunnassa toimivien yhdistysten kanssa. Ajan henki on, että järjestöjen kautta kansalaiset osallistetaan tuottamaan tarvitsemiaan palveluita kuntien ja valtion kumppaneina.

On hienoa, että järjestöt huomioidaan ja halutaan mukaan myös maakuntien palvelutuotantoon. Järjestöjä ja yhdistyksiä on kuitenkin monenlaisia. Osalla on hyvin toimiva ja vahva, palkattuun henkilöstöön pohjautuva, organisaatio. Osa järjestöistä toimii jopa maakuntatasolla vapaaehtoisten voimin tai pienellä osa-aikaisella palkatulla henkilöresurssilla.

Yhdistysten ja järjestöjen johtaminen on vapaaehtoisten luottamushenkilöiden varassa, jotka osallistuvat toimintaan harrastusmielessä. Toki poikkeuksia on ja hallintoon on koottu johtamisen ammattilaisia ja he saavat osallistumisestaan korvauksen. Luottamushenkilöjohtoisiin yhdistyksiin tarvitaan taitavaa työvoimaa ja hyvin valmennettuja luottamushenkilöitä, jotta luottamushenkilöt pystyvät johtamaan toimintaa ja ovat motivoituneita harrastustoiminnassaan, joka lähestyy yritystoimintaa ja jossa vastuut ovat lähes virkamiehien vastuisiin verrattavia. Näinhän tapahtuu, jos visiot maakuntien ja kuntien palvelutuotannon järjestämisestä toteutuvat.

Näköpiirissä on, että suorien avustusten sijaan halutaan yhä enemmän ostopalvelusopimuksia, joiden kautta tuotetaan kuntien ja viranomaisten tarvitsemia palveluita. Tämä tarkoittaa sitä, että sovituista asioista pidetään kiinni huolimatta henkilövaihdoksista. Toiminnan ja rahoituksen jatkuminen turvataan laadukkaalla toiminnalla. Laadukasta toimintaa ja palveluita on helppo luvata, mutta kuinka monessa yhdistyksessä on oikeasti mietitty, mitä laatu on meidän yhdistyksessä. Onko meillä järjestöillä tällä hetkellä toimivia työkaluja laadun todentamiseen ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseen vastaamaan tulevia tarpeita?

Järjestöneuvottelukunnassa voisimme pysähtyä jossakin välissä pohtimaan niitä kohtia yhdistysten ja järjestöjen toiminnassa, joihin tarvitaan opastusta, koulutusta ja ohjausta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys tekee tätä työtä jo Pohjois-Pohjanmaan Järjestörakenne -hankkeessa, mutta ei liene haitaksi keskustella näistäkin asioista rauhassa ja nimetä porukalla kehittämistarpeita palvelutuotannon ja laadukkaan kumppanuuden näkökulmasta.

Maria Isolahti aluejohtaja 4H Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu
Maria Isolahti
aluejohtaja
4H Pohjois-Pohjanmaa – Kainuu

 


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn