Miksi kuntien kannattaa avustaa yhdistysten perustoimintaa?

Kunnissa puhutaan nyt paljon hyte-työstä, mutta mitä sillä tarkoitetaan? Hyte-työllä tarkoitetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, joka tulee olemaan kuntien tärkein tehtävä, kun maakunta- ja sote-uudistus astuu voimaan ja sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan vastuulle.

Pohjois-Pohjanmaan kunnissa toimii noin 6700 yhdistystä, joista eniten on sote-yhdistyksiä (n. 600), liikunta- ja urheiluseuroja (n. 500) ja kyläyhdistyksiä (n. 300). Tämän lisäksi maakunnassa toimii lukematon määrä erilaisia muita yhdistyksiä, kuten kulttuuriyhdistyksiä, partiolippukuntia ja nuorisoseuroja. Kaikki nämä tuottavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa jokaisessa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa.

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hankkeen toimesta on vierailtu lähes jokaisessa Pohjois-Pohjanmaan kunnassa erilaisissa kunnan ja yhdistysten yhteisissä illoissa, joissa on käyty keskustelua yhdistystoiminnan merkityksestä ja toimintaedellytyksistä kunnassa. Kaikissa yhdistysilloissa on noussut esiin samankaltaisia asioita, mutta toisaalta myös yhdistysten toimintaedellytykset eri kunnissa vaihtelevat huimasti. Niissä kunnissa, joissa yhdistystoiminnan merkitys kunnalle on tunnistettu ja tunnustettu, yhdistystoimintaa myös tuetaan monin eri keinoin. Osassa kunnista tämä työ on vasta alussa ja siksi onkin hyvä avata niitä seikkoja, miksi yhdistysten avustaminen on niin tärkeää kunnan kannalta.

Ensinnäkin yhdistyksillä on todella tärkeä rooli kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä. Yhdistykset järjestävät kunnassa monipuolista toimintaa kuntalaisille; on vertaistukea, monipuolista harrastustoimintaa ja kulttuurielämyksiä. Monen kunnan virkamies onkin todennut, että ilman yhdistyksiä kunnassa ei tapahtuisi mitään. Tämä pitää varmasti paikkansa etenkin monella pienemmällä paikkakunnalla. Yhdistystoimijat ovat myös aktiivisia kuntalaisia ja he vievät kuntalaisten asioita eteenpäin omassa kunnassaan kehittämällä toimintaa niin, että se vastaa paremmin kohderyhmän tarpeita.

Yhdistykset ovat usein myös niitä, jotka auttavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ja näin heille myös kertyy paljon sellaista tietoa ja näkemystä, jota ei ole muilla. Näin ollen yhdistyksistä saa tärkeää tietoa kuntalaisten hyvinvoinnista ja etenkin niistä erityisryhmistä, joita on muuten vaikea tavoittaa.

Etenkin kesäaikaan monen kunnan tapahtumakalenteri pursuaa erilaisia mitä mielikuvituksellisempia kesätapahtumia. Moni näistä tapahtumista on yhdistysten järjestämiä, joko yhteistyössä kunnan tai muiden paikallisten yhdistysten kanssa. Yhdistysten järjestämät tapahtumat ja tilaisuudet tuovat siis elinvoimaa ja näkyvyyttä kunnalle, sillä moni tapahtuma kiinnostaa myös ulkopaikkakuntalaisia ja mökkiläisiä. Ilman yhdistyksiä moni näistä tapahtumista jäisi toteuttamatta.

Jokainen yhdistystoimintaan maksettu euro maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä ja ongelmien ennaltaehkäisijänä. Niissä kunnissa, joissa yhdistyksiä tuetaan vahvasti mm. avustuksin, tiloin ja toimivalla ja avoimella yhteistyöllä kunnan kanssa, toimii myös paljon aktiivisia yhdistyksiä, jotka järjestävät monipuolista toimintaa kunnissa. Kunnat, joissa on paljon toimintaa ja tapahtumia, houkuttelevat myös uusia asukkaita ja niissä asuu onnellisia ja elämäänsä tyytyväisiä kuntalaisia. Tämä on varmasti visio, johon jokainen kunta pyrkii nyt ja tulevaisuudessa.

Projektityöntekijä, järjestöagentti Anni Rekilä (Pohjois-Pohjanmaan pohjoisen alueen kunnat), anni.rekila@ppsotu.fi, p. 0440 190 479

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn