Vapaaehtoistyön merkitys elämässäni

Olen tehnyt vapaaehtoistyötä yli 40 vuotta, lähinnä sosiaali- ja terveyssektorilla ja kirjoitankin etupäässä siitä kokemuksesta. Toki olen hoitanut luottamustehtäviäkin samalla alalla ja toiminut valtuutettuna sekä kunnassa että Hengitysliitossa. Vammaisneuvostotyö on tuttua ja sairaalan henkilöstön edustustehtävät ja moni muu vuosien varrelta.

Vapaaehtoistyöni alkoi sairaalamaailmasta, jossa tein ammattityötäni. Minua pyydettiin mukaan keuhkosairaalan potilasyhdistystyöhön, kun olin noin vuoden päivät työskennellyt sairaalahallinnon toimistossa. Motiivina tähän työhön lähtemiseen oli lähiomaisen sairastuminen tuberkuloosiin ja sairaalan johdon myönteinen suhtautuminen potilasyhdistystyöhön. Vuodesta -76 olen saanut toteuttaa luontaista aktiviteettiani työni ohessa.  Olen vireä eläkeläinen ja toimin edelleenkin aktiivisesti vapaaehtoistyössä ja pitkän kokemuksen omaavana kaikenlainen tavoitteellinen projektityö olisi vielä hyvin varteenotettavaa ja odotan, että vielä joku osuisi kohdalleni, suorastaan kaipaan.

Vapaaehtoistyöhän on hyvin yksilöllinen asia itse kenenkin kohdalla ja motiivi aloittaa se. Vapaaehtoistyön tie on jokaisella erilainen.

Jos tehdyn vapaaehtoistyön määrä muutettaisiin palkkatyöksi, olisi se iso summa, kun vapaaehtoistyöntekijöitä on Suomessakin yli miljoona ja työtä tehdään joka päivä ja joka viikko eri muodoissa. Eniten vapaaehtoisia on liikunnan, urheilun ja sosiaali- ja terveyssektorin parissa.

Omalla kohdallani Hengitysliitto, silloinen Tuberkuloosiliitto, hallinnoi yhdistystensä kautta vapaaehtoistoimintaa sairastuneiden lähimmäisten auttamiseksi. Tuberkuloosihan oli pelätty sairaus ja siihen sairastuneita hyljeksittiin, kun he pääsivät parantolasta. Tässä työssä on oppinut tuntemaan paljon erilaisia ihmisiä erilaisine sairauksineen ja ongelmineen. Yhdessä on etsitty pulmiin ratkaisuja. Kun näkee lehdissä poisnukkuneiden nimiä, on siellä aina joku jonka tunnistaa matkan varrelta ja mukavat muistot heräävät.

50-luvun kasvattina opittiin tekemään talkootyötä ja auttamaan niitä, jotka apua tarvitsivat, se tulee kodinkin perintönä. Vapaaehtoistyötä organisoivat nykyään aika pitkälle järjestöt, mutta toivoisi, että kotona ja kouluissa annettaisiin lapsille kipinää vapaaehtois- ja talkootyön eri muodoille.

Järjestöjen työ vahvistuu ja korostuu erilaisten lama- ja kriisiaikojen myötä. Esim. sairasvakuutuslaki astui voimaan 60-luvulla ja sitä ennen yhdistysten myöntämä taloudellinen tuki oli arvossaan. Esim. silloiset tuberkuloosilääkkeet kuluttivat potilailta hampaat ja he saivat yhdistykseltä tukea tekohampaiden ostoon. Kaikesta oli puutetta eikä sosiaalista turvaa ollut, järjestöt paikkasivat sitä niillä panoksilla, mitä itse kelläkin yhdistyksellä oli. Vapaaehtoistyö täydensi silloin julkista palvelua ja niinhän se tekee edelleenkin. Toimintaympäristö on muuttunut ja järjestöjen työ sen mukana.

Parantoloissa, joissa minäkin työni aloitin, tehtiin tiivistä yhteistyötä lääketieteellisen johdon ja potilasyhdistyksen kanssa. Pitkät hoitojaksot ja potilaille kohdistuva yhdistystyö nähtiin täydentävänä ja motivoivana lääketieteelisen hoidon rinnalla. Hoito-ajat ovat nyt lyhyet eikä sellaiseen toimintaan ole enää mahdollisuuksia, mutta ihmiset painivat kuitenkin omien sairauksiensa kanssa ja edelleen tarvitaan julkisen organisaation ja ”potilaan” välissä tahoa, joka tuo virkistystä, vertaistukea ja asiantuntevaa neuvontaa.

Olisihan sen vapaa-ajan voinut toisinkin käyttää – itsekkäämmin – ilman aikatauluja. Mutta niin kuin Tapio Rautavaara laulussaan sanoo; ”En päivääkään vaihtaisi pois”, niin en minäkään. Vapaaehtoistyö on tuonut suvaitsevaisuutta kaikkea toimintaa ja erilaisia ihmisiä kohtaan. Se on osunut nappiin kohdallani. Vapaaehtoistoiminnalla on tutkitustikin hyvinvointivaikutuksia sekä tekijälle että saajalle. Työ on ollut hauskaa ja antoisaa. Yhdessä on itketty ja naurettu saaden toisista tukea ja saadaan edelleenkin.

Tulkaapa kaikki mukaan, järjestöissä on kaikille sopivaa toimintaa!

Aila Väisänen

Muhoksen Hengitysyhdistys ry. kunniapuheenjohtaja, Hengitysliiton hallituksen jäsen ja nykyinen yhdistysagentti Muhoksen kunnassa


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn