Urheiluseura kasvattaa muutakin kuin lihaksia

Urheilu on Suomen suurin kansanliike ja urheiluseuratoiminta yksi suurimmista harrastuksen muodoista. Seuroissa liikkuu lukematon määrä lapsia, nuoria, aikuisia ja ikäihmisiä. Pohjois-Pohjanmaalla on yli 500 urheiluseuraa, pelkästään Oulun kaupungissa yli 200. Oulun kaupunki myönsi vuonna 2017 toiminta-avustusta 108 urheiluseuralle. Näiden 108 seuran toiminnoissa toteutui lähes 1,7 miljoonaa urheilun tai liikunnan harjoitusta (yksi hlö/harjoitus). Määrästä alle 18-vuotiaiden osuus oli vajaat 1,2 miljoonaa. Kun tätä määrää suhteutetaan koko maakuntaan, voidaan arvioida, että Pohjois-Pohjanmaan urheiluseuroissa toteutui vuonna 2017 n. 3 miljoonaa harjoitusta. Näitä harjoituksia valmentaa ja ohjaa pääsääntöisesti koulutetut vapaaehtoiset, jotka saavat palkkioksi pienen kulukorvauksen. Ohjaajia ja valmentajia Pohjois-Pohjanmaalla toimii lähes 5000 henkilöä.

Seuratoiminta on myös muuttumassa; kilpailemiseen johtavan harjoittelun rinnalle on tullut mukaan enenevässä määrin myös urheilu ja liikunta, jossa ei ole kilpailullisia tavoitteita. Tämä ei ole tapahtunut seurajohtoisesti vaan harrastajien toimesta. Lapset ja nuoret haluavat harrastaa urheilua ja liikuntaa, mutta eivät välttämättä kilpailla. Tämä on uusi haaste seuratoiminnalle. Useat seurat ovatkin nähneet tämän suuntaisen kehityksen voimavarana ja ottaneet sen hyvin haltuunsa. Myös ns. järjestäytymätön liikunta on lisääntynyt. Halutaan liikkua kaveri- tai perheporukoissa, ilman mitään seuratunnuksia tai organisaatioita.

Aika-ajoin julkaistaan tietoa myös urheiluseuroja vähemmän mairittelevista asioista: Harrastaminen on kallista, seuratoiminnassa kiusataan tai jopa syrjitään, jne. Suomessa toimii n. 10 000 urheiluseuraa ja eri lieveilmiöitä esiintyy onneksi vain vähän. Mutta niitä tapahtuu ja näihin puutteisiin ja ongelmiin tulee suhtautua vakavasti ja ne pitää korjata.

Pääsääntöisesti tilanne on toinen. Urheiluseuroilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten liikuttajana. Seuratoiminnassa mukana olleet lapset liikkuvat selkeästi enemmän kuin seuratoiminnan ulkopuolelle jäävät. Tällä hetkellä seuratoimintaan osallistuu 90 % lapsista ja nuorista. Urheiluseuroissa lapset ja nuoret kokevat saavansa ystäviä ja viihtyvät harrastuksensa parissa. On todettu, että urheiluharrastus kehittää lasten itsekuria ja keskittymiskykyä, mikä johtaa koulumenestyksen paranemiseen.

Jyväskylän yliopiston vasta julkaistun tutkimuksen mukaan nuoruuden urheiluseuraharrastus johtaa terveellisempiin elintapoihin aikuisena. Tutkimuksen mukaan urheiluseurassa vähintään kolme vuotta jatkunut liikkuminen nuoruusvuosina on yhteydessä siihen, että henkilöillä on todennäköisemmin useita terveellisiä elintapoja aikuisuudessa.

Urheiluseuratoiminnan merkitys suomalaisten hyvinvoinnille ja terveydelle on kiistaton. Fyysisen kunnon lisäksi se edistää psyykkistä kuntoa, luo ystävyyssuhteita ja tarjoaa mielekästä harrastusta koko perheelle. Seuratoiminta elää edelleen vapaaehtoisten voimin. Hyvä näin.

Esko Hassinen
Aluejohtaja Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn