Miten valinnanvapaus vaikuttaa järjestöjen toimintaan?

Järjestöjen toimintakenttä muuttuu merkittävästi sote- ja maku-uudistuksen myötä. Muutoksessa pärjätäkseen järjestöjen on asemoitava itsensä ja toimintansa tulevaisuuden sote-kenttään: Mitä on se erityisosaaminen, toiminta ja palvelu, jota tarjota ja millä välineillä? Mikä on toiminnan tärkein kohderyhmä? Kuka on luontevin kumppani ja yhteistyötaho järjestön oman toiminnan näkökulmasta?

Sote-uudistukseen kytketty valinnanvapausjärjestelmä vaikuttaa järjestöjen toimintaedellytyksiin monella tapaa. Suomessa on tällä hetkellä noin 10 000 järjestöä, joista noin 1000 tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita. Karkeasti jaoteltuna 80 % näistä tuottaa sosiaalipalveluja ja 20% terveyspalveluita (Järjestöjen sosiaali- ja terveyspalvelut, SOSTE, 2018).

Valinnanvapautta koskevan lakiluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveyskeskuksia voivat ylläpitää julkiset, yksityiset tai kolmannen sektorin tuottajat. Sote-keskusten palveluvalikoima ja toimintaan vaadittavat resurssit rajaavat kuitenkin pitkälti tuottajien ulkopuolelle pienet ja keskisuuret toimijat. Tähän lukeutuvat myös palveluita tuottavat sote-järjestöt, mikäli ne eivät muodosta keskenään yhteenliittymiä, kuten esimerkiksi osuuskuntia tai muita vastaavanlaisia järjestelyitä.

Näkemyksemme mukaan (liikelaitoksen) ostopalvelut sekä toisaalta palvelutarpeen arvioinnin kautta myönnettävät asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti tarjoavat järjestöille parhaimmat mahdollisuudet toimia palveluntuottajina. Järjestöjen osaaminen erityisryhmien palveluissa, toiminnan arvopohja ja asiakaslähtöisyys ovat selkeitä kilpailuvaltteja, joiden painoarvo todennäköisesti tuntuu myös ihmisten valinnoissa. Maakunnan tulee määritellä asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin taso sellaiseksi, että järjestöt pystyvät tuottamaan edelleen laadukasta palvelua asiakkaille. Maakunnan liikelaitoksen ostopalveluiden kilpailutuksissa tulisi laatua painottaa entistä voimakkaammin hinnan rinnalla.

Uusi asetelma kuitenkin muuttaa järjestöjen toimintalogiikkaa merkittävästi: kun tähän asti järjestöomisteiset palveluntuottajat ovat opetelleet pärjäämään julkisten kilpailutusten markkinoilla, on nyt opeteltava kilpailemaan asiakkaan valinnan kohteeksi pääsystä.

Markkinaehtoista palvelua vai hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa?

Toinen iso muutos ja haaste on se, että osa järjestöjen STEA-rahoitteisista toiminnoista saatetaan jatkossa luokitella markkinoilla olevaksi palveluksi. Kyse on sellaisesta järjestöjen matalan kynnyksen, hyvinvointia ja terveyttä edistävästä toiminnasta, joka on ollut osa palveluketjuja tai palveluketjujen rajapinnassa.

STEA on myöntänyt esimerkiksi tänä vuonna tämänkaltaiseen toimintaan tukea reilut 140 miljoonaa euroa. Avustuksen vastinparina on useasti ollut myös mm. kuntarahaa. Mikäli tällainen toiminta katsottaisiin markkinaehtoiseksi toiminnaksi, joihin esimerkiksi myönnettäisiin asiakasseteli, sitä ei voisi julkisin varoin tukea. Selvityshenkilö Tuija Brax pureutuu nimenomaan tähän kysymykseen ansiokkaassa raportissaan.

On hyvin todennäköistä, että jotkut järjestöjen hyte-toiminnat katsotaan toisissa maakunnissa järjestölähtöisiksi toiminnoiksi ja toisissa maakunnissa niitä tuotettaisiin palveluina markkinaehtoisesti. Maakunta voi nimittäin laajentaa sote-keskusten palveluvalikoimaa tai ottaa asiakassetelin piiriin laissa listattua enemmän toimintoja. Keskeinen kysymys onkin, mihin maakunta vetää ”rajan”, sillä tämä vaikuttaa näiden järjestöjen toimintaan.

Järjestöjen onkin jatkossa osattava arvioida oikein oman hyte-toimintansa luonne joko markkinalähtöisenä palveluna tai järjestölähtöisenä toimintona. Myös maakunnan valmistelussa tulee tehdä tätä arviointia ja tässä määrittelyssä järjestöjen ja maakunnan olisikin hyvä käydä tiivistä vuoropuhelua yhteisen ymmärryksen löytämiseksi. Arvioinnin tekemiseksi tarvitaan maakunnittain koottua, julkista tietoa järjestöjen toiminnoista.

 

Ulla Kiuru, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Erityisasiantuntija Ulla Kiuru (sote-uudistus, valinnanvapaus)
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Minttu Ojanen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Erityisasiantuntija Minttu Ojanen (maakuntauudistus, aluehallinto, hyte)
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

 


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn