Hyvinvoinnin monet merkitykset

Hyvinvointi – makustelen hetken suussani tätä sanaa. Sanaan on ladattu paljon ja lupaus hyvästä: hyvää vointia. Jos jatkan mietiskelyä, hoksaan, että hyvinvointi on mukana monessa eri yhteydessä. Monet kuntosalit ovat nykyään hyvinvointikeskuksia, myös monesta kunnasta löytyy hyvinvointi yhdistettynä eri palveluihin: hyvinvointipalvelut voivat olla osana sosiaali- ja terveyspalveluja tai kunnan muita palveluja. Sama sana viittaa eri asioihin eri yhteydessä, mikä voi harmittavasti sekoittaa. Ja onhan meillä hyvinvointiyhteiskuntakin, ainakin moneen muuhun maahan verrattuna.

Hyvinvointi on laaja käsite; kuin sateenvarjo, jonka alle voi sijoittaa lukemattoman määrä eri asioita. Hyvinvointia lisäävät asiat ovat toisaalta universaaleja, toisaalta yksilöllisiä, ja useimmiten mielestäni myös yksinkertaisia, käyttäjälle jopa ilmaisia. Kuinka paljon hyvinvointiamme lisäävät, arkeamme ja liikkumista sujuvoittavat, kävelyyn ja pyöräilyyn kannustavat vaikkapa toimivat kevyen liikenteen väylät ja valaistus? Entäpä ilmaiset kirjastopalvelut, kouluruoka ja neuvolapalvelut? Puhdas vesi ja luonto ovat suomalaisille itsestäänselvyyksiä, joiden arvoa tuskin arjessa usein muistamme.

Hyvinvointi on tämän päivän teema, muotisana ja sen tavoittelu päivän trendi. Onko hyvinvointi tavoite itsessään vai väline johonkin suurempaan? Useimmiten hyvinvoinnin tavoittelu on myönteinen asia, mutta toisinaan se voi kääntyä itseään vasten. Hyvinvoinnin tavoittelu itseään liikaa pakottamalla, piiskaamalla ei tuotakaan meille toivottua hyvinvointia vaan jotain aivan muuta. Voisiko ajatella, että hyvinvointi olisi ennemminkin toimintaa kuin itse tarkoitus? Muutos objektista predikaatiksi. Hyvinvointi ei olisikaan silloin päämäärä vaan väline tai polku johonkin: Olisiko hyvin toimivana minulla mahdollisuus elää merkityksellistä ja arvokasta elämää? Hyvinvoinnin ja hyvin toiminnan teemaa käsittelee ravistelevasti Jari Ehrnrooth kirjassaan Hyvintoimintayhteiskunta – miten aikamme kriisi ratkeaa?

Jään miettimään, milloin minä voin hyvin. En ainakaan koko ajan ja kaikkialla: elämä on kirjavaa iloineen ja suruineen, onnistumisineen ja pettymyksineen. Työ ja työmatkat vievät välillä liiaksi mehut, toisinaan arki kotona. Voimaa antavat oma koti ja mieluisat harrastukset. Joskus olen miettinyt, millainen olisi minun unelmieni päivä. Oletko sinä sitä joskus pohtinut? Muutama vuosi sitten ajattelin, että päivään kuuluisi yhdet-kahdet lentopallo/biitsireenit tai pelit hyvässä seurassa, maittavaa ja värikästä ruokaa säännöllisesti päivän aikana nautittuna valmiista pöydästä, kirjastossa kiireetöntä ja leppoista lehtien tai kirjan lukemista päivällä, kosmetologilla käynti ja hieronta (.. voisi riittää myös yhdet treenit). Ja nyt lisäisin vielä, että pitkät ja maittavat yöunet ja päikkärit tyttären kanssa. Sinun unelmiesi päivä kuulostaa melko varmasti erilaiselta. Asiat, jotka lisäävät meidän omaa hyvinvointia ja onnellisuutta ovat hyvin yksilöllisiä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaikkien meidän yhteinen asia. Terveyden edistämisen toimia tehdään kaikkialla yhteiskunnassa: julkisissa palveluissa (esimerkiksi neuvola, varhaiskasvatus, koulut, työllisyyspalvelut), työpaikoilla, järjestöissä, ihmissuhteissa, perheissä ja jokaisen henkilökohtaisen elämän ja valintojen kautta. Parhaita tuloksia saadaan aikaan, kun terveyden edistämisen suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat koko kaupunki ja eri sektorit, järjestöt, muut yhteistahot sekä vapaaehtoiset, mikä tuo parempaa vaikuttavuutta asialle.

Nivalassa on aloitettu järjestöjen toiminnan aktivointi ja yhteistyön kehittäminen niin kaupungin ja järjestöjen välisen kuin järjestöjen keskinäisenkin yhteistyön osalta muun muassa säännöllisten järjestötapaamisten muodossa. Tulevalle kesälle on luvassa myös kylien ja järjestöjen toritapahtuma 6.6. Nivalan torilla. Tavoitteenamme on myös, että voisimme tukea myös taloudellisesti järjestöjen toimintaa tulevina vuosina paremmin. Näin ajattelemme, mutta päättäjät sen lopulta ratkaisevat.

Järjestöjen, vapaaehtoisten ja järjestäytymättömien harrasteryhmien tekemä hyvinvoinnin edistämisen työ kunnissa on niin merkityksellistä, että siihen on vaikea löytää ”tarpeeksi oikeita” sanoja. Jos kaikki nämä järjestöt ja ryhmät lakkaisivat toimimasta samanaikaisesti, lovi vapaa-ajan tarjonnassa ja toiminnassa olisi melkoinen: alkaisiko hyvinvointiyhteiskunta pian yskiä ja meno ontua? Monen asian arvon huomaa vasta, jos sen menettää.

Tällä hetkellä Nivalan kaupungissa valmistelleen hyvinvointikertomusta. Haluamme osallistaa myös järjestöt mukaan tulevan hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Miltä kuulostaisi, jos järjestöt, jotka sitoutuvat ja lähtevät toteuttamaan kaupungin hyvinvointisuunnitelman toimia, saisivat toimintaansa enemmän taloudellista tukea?

Nivalan kaupunkiin perustettiin uusi hyvinvoinnin toimiala ja hyvinvointilautakunta 1.6.2017. Entinen sivistyslautakunta jaettiin opetus- ja hyvinvointilautakuntiin. Hyvinvoinnin toimialaan siirtyivät kirjastopalvelut, liikunnan ja kulttuurin palvelut, musiikkiopisto, kansalaisopisto, tanssiopisto, nuorisopalvelut, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta sekä uutena tehtäväalueena hyvinvointipalvelut. Hyvinvointipalveluihin perustettiin hyvinvointikoordinaattorin toimi ja hyvinvointijohtajan (50%) virka. Ostopalveluina tuotetaan liikuntapalvelut, musiikki- kansalais- sekä tanssiopisto sekä nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö. Kaupunki on halunnut panostaa kunnan hyvinvoinnin edistämiseen, hyvinvoinnin valmistelu-, suunnittelu-, ja koordinointityöhön, ja nähdä toimivat ja hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelut vahvana paikkakunnan vetovoimatekijänä

Suoma Korhonen

Hyvinvointikoordinaattori

Nivalan Kaupunki


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn