Järjestöavustusten uudistamisen tulee tapahtua yhdessä yhdistysten kanssa

Kuntien järjestöille maksamat rahalliset avustukset sekä yhdistyksille tarjoamat tilat esimerkiksi kokousten, kerhojen ja tapahtumien järjestämiseksi kulkevat avustusmuotoina käsi kädessä. Moni yhdistystoimija kokee jopa tärkeämmäksi sen, jos kunta tarjoaa yhdistykselle ilmaiset tilat toimintaa varten, kuin varsinaiset rahalliset avustukset. Monessa kunnassa raha saattaa kiertää kunnalta yhdistyksille ja takaisin, kun kunta tarjoaa yhdistyksille avustuksia ja kerää ne tilavuokrina takaisin. Tämän vuoksi on tärkeää, että tiloja ja avustuksia käsitellään yhdessä, kun avustuskriteerejä ja -prosessia halutaan tarkastella uudelleen.

Hailuoto päätti alkuvuodesta yhdistysillassa järjestettyjen työpajojen perusteella lähteä kehittämään yhdessä yhdistysten kanssa järjestöavustuskriteerejä sekä tila-asioita uusiksi. Tämä päätettiin tehdä tiiviissä yhteistyössä Hailuodon yhdistysten kanssa. Ensimmäisessä yhteissuunnittelupalaverissa oli paikalla iso liuta paikallisia yhdistyksiä kunnan järjestöyhdyshenkilön sekä muiden kunnan virkamiesten lisäksi. Työtä päätettiin lähteä viemään eteenpäin työpajoin, joissa yhdistystoimijat saivat miettiä tarkemmin mm. yhteistyön tavoitteisiin ja tarkoitukseen, periaatteisiin sekä tilojen käyttöön liittyviä asioita.

Ensimmäisen kokoontumisen pohjalta päätettiin laatia yhteistyöasiakirja, jonka pohjana käytetään Enontekiön kunnan ja yhdistysten laatimaa yhteistyöasiakirjaa (https://enontekio.fi/web2017/wp-content/uploads/2016/09/Enontekio-konsernin-ja-kolmannen-sektorin-yhteistyoasiakirja-4.1.2017.pdf). Hailuodon toimijat katsoivat, että pelkistetty malli Enontekiön asiakirjasta toimisi hyvänä pohjana kunnan ja yhdistysten yhteistyölle. Yhteistyöasiakirjan pohja laaditaan työpajojen perusteella siten, että prosessin eri vaiheissa yhdistystoimijoilla on mahdollisuus kommentoida ja ottaa kantaa sen sisältöön. Kun asiakirja on valmis, se hyväksytään yhdessä yhdistysten kanssa ennen kuin se toimitetaan eteenpäin päättäjien käsiteltäväksi.

Seuraavassa vaiheessa pureudutaan järjestöavustuskriteereihin. Tässä pohjana toimii ns. ”Oulun malli”, joka on kehitetty yhteistyössä Oulun kaupungin ja yhdistysten kanssa, mutta mallia ei ole otettu vielä toistaiseksi käyttöön. Malli perustuu jaotteluun kolmesta eri avustuslajista: perustoiminta-avustuksista, kerta-avustuksista sekä hyvinvoinnin painopisteiden mukaisista avustuksista, jotka perustuvat pisteytystaulukkoon. Hailuodossa kyseinen malli sai kannatusta siten, että mallista tulee muokata yksinkertainen, helppokäyttöinen ja juuri Hailuodon tarpeisiin vastaava malli. Tätä mallia tullaan työstämään seuraavissa yhteistyöpalavereissa kevään aikana.

Avustuskriteerien ja tilakäytäntöjen uudistamisen prosessi saattaa vaatia hieman aikaa ja vaivaa, mutta lopputulos palkitsee varmasti. Kun työ on tehty yhdessä yhdistysten kanssa, mahdollisia soraääniä kuuluu vähemmän. Mutta koska kyseessä on uuden mallin luominen ja parhaan ratkaisun löytäminen jokaisen kunnan kohdalla, lopputulostakin saatetaan joutua muokkaamaan vielä sen jälkeen, kun sitä on testattu käytännössä. Yhdessä tekeminen ja yhdistystoimijoiden osallistaminen mukaan suunnitteluun on kuitenkin se oikea suunta, jolla kunnan ja yhdistysten yhteistyötä saadaan vietyä eteenpäin.

Anni Rekilä, projektityöntekijä, järjestöagentti, Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn