Onko järjestötoiminnalla sijaa sote- ja maakuntauudistuksessa?

Joukko sote-järjestöjä teki yhteistä vaikuttamistyötä saadakseen sote-järjestämislakiin (8 §n 2 momentti) lisäyksen maakunnan yhteistyövelvoitteesta järjestöjen kanssa. Lisäykselle näytettiin lain valmisteluvaiheessa vihreää valoa, mutta edelleen tulee huolehtia, että kirjaus todellakin on mukana myös lain viimeisessä versiossa. Sote- ja maakuntalakipaketit on tarkoitus nuijia eduskunnassa ennen kesälomia.

Yhteistyövelvoitteen kirjaaminen lakiin ei kuitenkaan vielä sinällään takaa, että järjestöjen toimintaedellytykset olisivat sillä turvatut. Laki on puitelaki ja maakuntien itsemääräämisoikeus mahdollistaa kunkin maakunnan itse päättää minkälaista yhteistyötä se tekee ja kenen kanssa. Näin ollen esimerkiksi järjestöjen avustamiseen liittyvät kysymykset jäävät ratkaistavaksi maakuntatasolle.

Maakuntien valtion rahoituksesta 1 % eli n. 170 miljoonaa euroa tulisi perustumaan hyte-indikaattoreihin, joihin maakunta voisi itse toiminnallaan vaikuttaa. Järjestöt ovat elätelleet toivoa, että juuri tällä hyte-rahalla maakunta voisi avustaa järjestöjen toimintaa.

Ongelmallista kuitenkin on, että hyte-rahoitusta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 2022, jolloin järjestöjen rahoitukseen uhkaa tulla muutaman vuoden katkos. Tällaista välikautta ei monikaan järjestötoimija kestä ja pahimmassa tapauksessa se voisi tarkoittaa toiminnan loppumista. Hyte-raha ei myöskään olisi korvamerkittyä. Tällöin todellinen huoli on, käyttävätkö maakunnat sitä lainkaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, vai tullaanko sillä todellisuudessa paikkaamaan sote-palveluiden rahoitusvajetta.

Lakien hyväksymisen jälkeen järjestöjen seuraava vaikuttamisen paikka on saada maakuntien ja järjestöjen yhteistyö kirjatuksi lakisääteisiin maakunta- ja palvelustrategioihin. Maakuntien ja järjestöjen olisi hyvä sopia yhteistyön käytännöistä, mukaan lukien avustuksista kirjallisesti jo tässä vaiheessa. Strategiat hyväksyvät lopulta näillä näkymin tammikuussa toimintansa aloittavat maakuntavaltuustot.

Monessa maakunnassa on parhaillaan menossa työ, jossa kartoitetaan minkälaisia asioita maakunnan valmistelussa tulisi ottaa huomioon, jotta järjestöjen toimintaedellytykset uudessa ympäristössä säilyisivät. Valtakunnallisella tasolla myös sosiaali- ja terveysministeriö on herännyt tähän nimittämällä OTK Tuija Braxin arvioimaan järjestöjen ja muun kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon mallissa.

Uudistuksessa kunnille jää merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Laissa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta esitetään kunnille hyte-lisäosaa, joka määräytyisi tiettyjen indikaattoreiden mukaan.

Yleisesti on arvioitu, että järjestöjen tulevaisuuden rahoittajataho riippuisi pitkälti järjestön toiminnan luonteesta. Mikäli järjestön toiminta on selkeästi määriteltävissä osaksi maakunnan järjestämien sote-palveluiden ketjua, olisi luontevaa, että rahoitus kyseiseen toimintaan tulisi maakunnalta. Jos taas järjestöllä on selkeästi tietyssä kunnassa toimivaa hyte-toimintaa, kunta voisi jatkossakin avustaa sitä. Myös Stean tulisi uudelleen linjata minkälaista ”vastinparia” se jatkossa toivoo rahoituksensa vastineeksi kuntien roolin muuttuessa. On aito riski, että sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtyessä maakunnille kuntien intressit ja ylipäätään resurssit rahoittaa sote-järjestöjä heikkenevät.

Minttu Ojanen, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Erityisasiantuntija Minttu Ojanen (maakuntauudistus, aluehallinto, hyte), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Ulla Kiuru, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Erityisasiantuntija Ulla Kiuru (sote-uudistus, valinnanvapaus), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

 


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn