Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa on järjestöjen tavoitteena maakunta- ja sote-uudistuksessa

Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa -kampanjan logo

Maakunta- ja sote-uudistuksessa kuntien ja valtion tehtäviä siirtyy uusien maakuntaorganisaatioiden vastuulle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, sosiaali- ja terveyspalvelujen, kasvupalvelujen sekä osallisuuden toteutumisen osalta maakunnan tärkeinä yhteistyökumppaneina ovat myös eri alojen järjestöt. Pohjois-Pohjanmaalla tehdään töitä sen eteen, että syntyvästä maakunnasta tulisi mahdollisimman järjestöystävällinen.

Pohjois-Pohjanmaalla toimii noin 6800 järjestöä mm.

  • 600 sosiaali- ja terveysyhdistystä,
  • 500 liikuntaseuraa,
  • 300 kyläyhdistystä,
  • nuorisoseuroja ja –yhdistyksiä sekä
  • kulttuurialan yhdistyksiä.

Järjestöt tarjoavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta kansalaisille mm. osallistumisen ja vapaaehtoistoiminnan paikkoja sekä toimivat yhteistyössä julkisten palveluiden kanssa toteuttaen monimuotoista kansalaislähtöistä matalan kynnyksen toimintaa.

Millaisessa maakunnassa järjestöjen on hyvä toimia – millainen on järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa?

  • Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaan maakunta tunnistaa ja tunnustaa järjestöjen roolin tärkeänä kumppaninaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Kumppanuus ilmenee mm. järjestökentän ja –toiminnan monimuotoisuuden huomioimisena maakunnan strategioissa.
  • Järjestöjen toimintaedellytysten varmistamiseksi järjestöystävällinen maakunta, kuntien ohella, tukee järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa, mm. tarjoamalla järjestöjen käyttöön tiloja ja tukemalla järjestöavustusten kautta.
  • Osallisuuteen liittyen järjestöystävällinen maakunta mahdollistaa asukkaiden tiedonsaannin ja osallistumisen – muutenkin kuin lain velvoittamilla tavoilla – mm. hyödyntämällä asukkaiden kokemuksia palveluidensa kehittämisessä.

Järjestöystävällisyyden toteutumiseen on maakunnassamme hyvät lähtökohdat: Järjestöneuvottelukunta helpottaa järjestöjen ottamista mukaan muutoksen toteuttamiseen, järjestöt ovat hyvin verkostoituneita sekä keskenään että julkisen sektorin toimijoiden kanssa ja yhteistyötä tehdään arjessa jatkuvasti.

Järjestöjen rooli ja niiden tekemä työ on kautta aikain ollut erittäin tärkeä niin hyvinvoinnin kuin elinvoimankin näkökulmasta. Maakuntauudistus muuttaa yhteiskuntaa ja sen eri toimijoiden niin valtion, kuntien, yritysten, yhteisöjen kuin järjestöjenkin roolia. Hyvällä yhteistyöllä ja vuoropuhelulla sekä koulutuksella uudet, tärkeät roolit ja pelitilat selkeytyvät ja löytyvät. Olennaista on, että kaikki toimijat oivaltavat muutoksen ja sen vaikutukset toimintaympäristössä.

Uudessa organisaatiossa järjestöyhteistyön toimintamallit täytyy yhdessä sopia, muutoksessa kaikesta organisaation ulkopuolisesti yhteistyöstä karsiminen voi tuntua työntekijöistä houkuttelevalta ja maakunnan rajallisten resurssien kanavoiminen järjestötoiminnan tukemiseen on vielä epävarmaa. Haasteiden voittaminen vaatii sekä virkamiesvalmistelulta, tulevilta maakuntavaltuutetuilta kuin uuden organisaation työntekijöiltäkin järjestöjen merkityksen ymmärtämistä ja yhteistyöhalua.

Järjestöjen yhteisiä tavoitteita tulevan maakunnan ja Pohjois-Pohjanmaan 30 kunnan järjestöystävällisyyteen liittyen tehdään tunnetuksi Järjestöystävällinen Pohjois-Pohjanmaa –kampanjan avulla. Lue lisää kampanjasta sivulta järjestöystävällinen.fi ja osallistu keskusteluun sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #järjestöystävällinen.

Projektipäällikkö, järjestöagentti Helena Liimatainen, Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne –hanke, Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry

Muutosjohtaja Marjukka Manninen, Pohjois-Pohjanmaan liitto


Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn